Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä havaitsi, että meriplanktonin vapauttamien kaasujen merkitys pilvien muodostumisessa on aiemmin arvioitua suurempi. Tutkijat keskittyivät erityisesti dimetyylisulfidiin (DMS), jota vapautuu merivedestä planktonin aineenvaihdunnan seurauksena. Kaasu hapettuu ilmakehässä ja muodostaa hiukkasia, joiden ympärille pilvipisarat tiivistyvät.

Uudet havainnot osoittavat, että DMS:n hapettumisreaktiot tuottavat merkittäviä määriä uusia hiukkasia erityisesti kylmillä merialueilla. Aiemmin on oletettu, että suuri osa DMS-kaasusta poistuu ilmakehästä muilla tavoin, mutta uuden aineiston perusteella kaasu osallistuu suoraan pilvien syntyprosessiin huomattavasti tehokkaammin.

Tutkimus tehtiin kansainvälisenä yhteistyönä, ja siinä hyödynnettiin sekä laboratoriotutkimuksia Cernin hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa että kenttämittauksia Eteläisellä jäämerellä. Tutkijoiden mukaan tulokset auttavat tarkentamaan ilmastomalleja, sillä pilvien muodostumismekanismit ovat olleet yksi suurimmista epävarmuustekijöistä ilmastonmuutoksen ennustamisessa.

Pilvet säätelevät maapallon lämpötilaa heijastamalla auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Merialueiden yllä tapahtuvat luonnolliset hiukkasmuodostusprosessit ovat avainasemassa ymmärrettäessä, miten ihmisperäiset päästöt vaikuttavat ilmastoon suhteessa luonnon omiin kiertokulkuihin. Tutkimus julkaistiin tiedelehti Nature Communicationsissa.