Tutkimus: Nenähengitys tehostaa työmuistiin liittyvää aivotoimintaa
Tuoreen tieteellisen katsauksen mukaan nenän kautta hengittäminen aktivoi työmuistiin liittyviä aivoalueita voimakkaammin kuin suuhengitys. Tutkimuslöydökset viittaavat siihen, että hengitystavalla on suora yhteys aivojen suorituskykyyn ja kognitiivisiin toimintoihin.
Thoracic Research and Practice -lehdessä julkaistussa katsauksessa tarkasteltiin 11 tutkimusta, jotka käsittelivät nenä- ja suuhengityksen vaikutuksia aivojen ja hengityslihasten toimintaan. FMRI-kuvantamista hyödyntäneessä kokeessa havaittiin, että työmuistitehtävän aikana nenän kautta hengittäneillä koehenkilöillä aivotoiminta oli voimakkaampaa työmuistiin liitetyillä alueilla, kuten pikkuaivoissa ja päälakilohkoissa.
Tutkijat Bayrak, Polastri ja Pehlivan havaitsivat katsauksessaan yhteyden myös lasten oppimistulosten ja hengitystavan välillä. Tutkimusten mukaan suun kautta hengittävillä lapsilla esiintyi enemmän vaikeuksia luetun ymmärtämisessä ja matematiikassa verrattuna nenän kautta hengittäviin lapsiin. Suuhengityksen katsottiin olevan kytköksissä myös matalampaan aivojen happipitoisuuteen hippokampuksen ja aivorungon alueilla.
Vaikka nenähengityksen suosio on kasvanut urheilijoiden ja hyvinvointiharrastajien keskuudessa, useimmat hengityslihasharjoitteluvälineet on suunniteltu suun kautta tapahtuvaan harjoitteluun. Tiedotteen mukaan monissa laitteissa käytetään suukappaletta, joka sulkee nenähengityksen pois harjoituksen aikana.
Suomalainen yritys WellO2 kertoo tarjoavansa menetelmän, jossa hengityslihaksia voidaan harjoittaa nenämaskin avulla. Yhtiön mukaan menetelmässä yhdistyvät säädettävä vastus ja lämmin vesihöyry. Vuonna 2016 perustettu WellO2 on myynyt maailmanlaajuisesti yli 150 000 laitetta.
Tutkijat huomauttavat, että vaikka tulokset ovat samansuuntaisia, näyttö on toistaiseksi rajallista. Katsaukseen sisältyneissä tutkimuksissa oli mukana yhteensä 313 osallistujaa.