Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat olivat mukana laajassa kansainvälisessä meta-analyysissä, jossa selvitettiin boreaalisen metsävyöhykkeen lajiston toipumista avohakkuiden jälkeen. Nature Sustainability -tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että eri eliöryhmien palautumisvauhti vaihtelee merkittävästi ja voi osalla lajeista kestää yli sata vuotta.

Tulosten mukaan puulajisto vaikuttaa keskeisesti toipumisnopeuteen. Lehtipuuvaltaisissa metsissä lajisto saattaa palautua hakkuuta edeltävälle tasolle muutamassa vuosikymmenessä, mutta havumetsissä prosessi on huomattavasti hitaampi. Piennisäkkäiden palautuminen kestää keskimäärin 55 vuotta, putkilokasvien 85 vuotta ja sammalten yli sata vuotta.

Luken tutkijan Ilkka Vanha-Majamaan mukaan noin puolet tutkituista alueista palautui alle 30 vuodessa, mutta monien muiden lajien kohdalla nykyiset hakkuutavat voivat johtaa pysyvään lajikatoon. Tutkijat ehdottavatkin metsänkäsittelyyn muutoksia, kuten kiertoaikojen pidentämistä ja jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen lisäämistä erityisesti havumetsissä.

Tutkimuksessa korostetaan myös lahopuun ja vanhojen puiden merkitystä ekosysteemille. Monet uhanalaiset lajit, kuten tietyt jäkälät ja sammalet, tarvitsevat järeää puustoa säilyäkseen. Tutkijoiden mukaan näiden rakennepiirteiden puute käsitellyissä talousmetsissä on keskeinen syy lajiston hitaaseen palautumiseen.

Aineisto koostui yli 190 tutkimuksesta Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Venäjältä. Tutkimusta johti Albertan yliopisto, ja siinä hyödynnettiin useita Luonnonvarakeskuksen pitkäaikaisseurantoja. Tuloksia on tarkoitus hyödyntää kotimaisten hakkuumenetelmien kehittämisessä luontokadon ehkäisemiseksi.