Tutkimus: Luova tuho on ylläpitänyt Suomen kilpailukykyä lähes 30 vuotta
Laboren tuoreen tutkimuksen mukaan yritysrakenteiden uudistuminen eli luova tuho on ollut Suomen tuottavuuskasvun tärkein ajuri viime vuosikymmeninä. Tutkijat esittävät työmarkkinoiden neuvotteluosapuolille yhteisen tilannekuvan luomista Ruotsin mallin mukaisesti talouskasvun tukemiseksi.
Palkansaajien tutkimuslaitos Laboren tutkijoiden Paolo Fornaron ja Mika Malirannan tutkimus osoittaa, että niin kutsuttu luova tuho on vahvistanut Suomen yrityssektorin kustannuskilpailukykyä keskimäärin 0,7 prosenttiyksikköä vuodessa vuosina 1995–2024. Ilmiöllä viitataan prosessiin, jossa heikosti kannattavat yritykset ja työpaikat poistuvat markkinoilta ja tekevät tilaa tuottavammille toimijoille.
Tutkimuksen mukaan ilmiön merkitys on korostunut vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Aineisto osoittaa, että yrityssektorin työn tuottavuuden kasvu on ollut viime vuosikymmeninä lähes kokonaan luovan tuhon varassa. Keskeisenä mekanismina pidetään työvoiman siirtymistä heikon tuottavuuden yrityksistä korkeamman tuottavuuden yrityksiin.
Mika Maliranta arvioi rinnakkaisartikkelissaan, että vaikka palkkamaltti voi auttaa talouden vaurioiden korjaamisessa, pitkäaikainen ja kestävä kilpailukyky perustuu tuottavuuden kasvuun ja työmarkkinoiden toimivuuteen. Hänen mukaansa pelkkä kustannusten leikkaaminen ei riitä takaamaan talouskasvua ilman rakenteellista uudistumista.
Maliranta ehdottaa Suomeen Ruotsin mallin mukaista menettelyä, jossa työmarkkinoiden neuvotteluosapuolten välistä tietokuilua kavennettaisiin. Yhteinen tilannekuva talouden tilasta voisi tutkijan mukaan helpottaa sopimista ja tukea talouskasvua. Ruotsissa työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen tutkijat tuottavat säännöllisesti yhteisiä raportteja talouskehityksestä neuvottelujen pohjaksi.
Tutkimus korostaa, että resurssien tehokas uudelleenkohdentuminen yritysten välillä on välttämätöntä Suomen elintason säilyttämiseksi. Mikäli työvoiman siirtyminen tuottavampiin tehtäviin hidastuu, se heikentää suoraan kansallista kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.