Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Oulun yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan tuulivoiman sijoittuminen riippuu merkittävästi siitä, painotetaanko suunnittelussa luonnonsuojelua vai asutuksen huomioimista. Tutkimus osoittaa, että nämä kaksi tavoitetta ovat usein ristiriidassa keskenään, mikä vaatii kompromisseja uusiutuvan energian rakentamisessa.

Tutkijat tarkastelivat Pirkanmaata pilottialueena kolmessa eri sähköntuotantoskenaariossa. Tulosten mukaan luontoarvojen ja asutusetäisyyden perusteella parhaiten soveltuvat alueet poikkeavat toisistaan huomattavasti. Jos molemmat kriteerit huomioidaan tiukasti, soveltuvien alueiden määrä vähenee merkittävästi.

Pirkanmaalla laajimmat tuulivoimalle soveltuvat alueet sijaitsevat maakunnan luoteisosan metsäalueilla, joilla asutusta on vähän. Tutkimuksen mukaan alueet, jotka täyttävät sekä luontoarvojen että asutusetäisyyden vaatimukset, riittäisivät kattamaan nykyisen sähkön omavaraisuusasteen, mutta eivät tekemään maakunnasta täysin omavaraista tuulisähkön suhteen.

Tutkimuksessa huomautetaan, että tiukkenevat etäisyysvaatimukset asutukseen voivat siirtää tuulivoiman rakentamista yhä enemmän Pohjois-Suomeen. Luken professori Anne Tolvanen toteaa tiedotteessa, että tämä kehitys kasvattaisi tarvetta uusille sähkönsiirtolinjoille. Siirtolinjojen vaikutukset maankäyttöön ja luontoon voivat olla suurempia kuin itse tuulivoimaloiden.

Tutkijoiden mukaan tuulivoiman sijoittaminen edellyttää kokonaisvaltaista tarkastelua, jossa huomioidaan monimuotoisuuden suojelu, metsätalous, virkistyskäyttö ja paikallisten asukkaiden näkemykset. Journal of Environmental Management -lehdessä julkaistu tutkimus toteutettiin osana EU-rahoitteista REPower-hanketta.