Tutkimus löysi yhteyden ruutuajan ja parempien kognitiivisten taitojen välillä

Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistyössä toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että lapsuudesta alkaen mitattu suurempi ruutuaika oli yhteydessä parempiin tiedonkäsittelytaitoihin nuoruudessa. Tutkijat tarkastelivat lasten elämäntapojen ja kognitiivisten kykyjen välistä kehitystä usean vuoden aikajänteellä.

Tutkimus osoitti, että yhteys parempaan tiedonkäsittelyyn säilyi, vaikka analyysissa huomioitiin lapsen lähtötaso kognitiivisissa taidoissa sekä vanhempien koulutustaso. Tulokset viittaavat siihen, ettei ruutuaika ole lapsen kehitykselle yksiselitteisesti haitallista, vaan sillä voi olla myös kognitiivista suoriutumista tukevia vaikutuksia.

Tutkijoiden mukaan on kuitenkin huomioitava, että suuri ruutuaika oli tutkimuksessa yhteydessä myös vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen. Vaikka yhteys tiedonkäsittelyyn oli positiivinen, vähäinen liikkuminen on aiemmissa tutkimuksissa todettu riskiksi lapsen yleiselle terveydelle ja fyysiselle kunnolle.

Tutkimusryhmä painottaa tiedotteessa, että ruutuajan laadulla ja sisällöllä on todennäköisesti suuri merkitys. Aktiivista ajattelua vaativat digitaaliset sisällöt voivat kehittää taitoja, joita perinteisemmät vapaa-ajanviettotavat eivät samalla tavalla aktivoi.

Lopullisena suosituksena tutkijat nostavat esiin tasapainon merkityksen. Lapsen ja nuoren kehityksen kannalta olennaista on löytää sopiva suhde riittävän liikunnan ja kehittävän ruutuajan välillä, jotta molempien osa-alueiden hyödyt voidaan saavuttaa ilman terveysriskejä.