Tuoreen tutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta kertoo valitsevansa kotimaisen tuotteen aina, kun se on mahdollista. Haasteeksi nousevat kuitenkin tuotteiden ja brändien nimet, jotka voivat antaa virheellisen kuvan alkuperästä. Ruokafaktan mukaan valmistusmaa ja raaka-aineiden alkuperä eivät aina vastaa kuluttajan mielikuvaa suomalaisen kuuloisesta nimestä huolimatta.

Erilaiset alkuperämerkit auttavat kuluttajaa tunnistamaan ruoan alkuperän. Hyvää Suomesta -merkki eli Joutsenlippu takaa, että tuote on valmistettu Suomessa suomalaisista raaka-aineista. Sirkkalehtilippu puolestaan osoittaa, että puutarhatuotteet, kuten kasvikset ja marjat, ovat täysin kotimaisia.

Lihavalmisteiden ja maidon kohdalla merkintäkäytännöt ovat tiukkoja. Jos tuotteessa on Hyvää Suomesta -merkki, lihan, maidon ja kananmunan on oltava sataprosenttisesti suomalaista. Muiden raaka-aineiden kohdalla kotimaisuusasteen on oltava vähintään 75 prosenttia, jotta merkkiä voidaan käyttää.

Muiden eurooppalaisten merkintöjen, kuten EU:n luomumerkin, kohdalla alkuperämaa on ilmoitettava tekstinä, ellei kyseessä ole EU:n sisällä tuotettu maatalousraaka-aine. Asiantuntijat suosittelevat tarkistamaan pakkauksen pienellä painetun tekstin, jos tuotteen päällä ei ole selkeää kotimaisuudesta kertovaa sertifikaattia.

Kotimaisen ruoan suosio korostuu perinteisesti juhlapyhien, kuten juhannuksen, yhteydessä. Tiedotteen mukaan kuluttajat arvostavat kotimaisuudessa erityisesti työllisyysvaikutuksia ja tuotannon jäljitettävyyttä. Ruokafakta muistuttaa kuitenkin, että vastuu alkuperän varmistamisesta jää usein kuluttajalle kauppatilanteessa.