Tuoreen tutkimuksen tulokset haastavat perinteisen käsityksen, jonka mukaan spontaani ja luova ongelmanratkaisu olisi vain ihmisten ja muiden suuriaivoisten selkärankaisten ominaisuus. Kimalaiset osoittivat kokeissa kykenevänsä strategioihin, joita on aiemmin pidetty merkkinä korkeammasta kognitiosta.

Tutkimuksessa käytettiin tehtävää, jossa kimalaisten piti siirtää pallo tiettyyn sijaintiin saadakseen palkinnon. Hyönteiset eivät ainoastaan oppineet suoritusta, vaan ne pystyivät myös tehostamaan toimintaansa valitsemalla lyhyemmän reitin tai siirtämällä lähempänä kohdetta olevaa palloa, vaikka ne eivät olleet nähneet vastaavaa mallia aiemmin.

Tulokset viittaavat siihen, että pienten aivojen rakenne voi mahdollistaa monimutkaisempia prosesseja kuin on aiemmin oletettu. Tutkijoiden mukaan kimalaisten suoriutuminen oli verrattavissa havaintoihin, joita on tehty esimerkiksi kädellisten ja joidenkin lintulajien kohdalla vastaavissa koeasetelmissa.

Löydökset tuovat uutta tietoa eläinten älykkyyden kehittymisestä ja siitä, miten erilaiset hermostot käsittelevät uutta informaatiota. Tutkimus on osa laajempaa keskustelua siitä, kuinka paljon eläinten käyttäytymisestä on perimän ohjaamaa ja kuinka paljon opittua tai tilannekohtaista järkeilyä.