Itä-Suomen yliopiston koordinoimassa tutkimuksessa selvitettiin, miten julkiset hankinnat vaikuttavat työntekijöiden asemaan. Tutkijoiden mukaan nykyinen sääntely kannustaa tilaajia painottamaan hintaa, mikä voi johtaa työehtojen heikentymiseen alihankintaketjuissa. Erityisen ongelmallisina pidetään tilanteita, joissa palveluntuottajat pyrkivät säästämään kustannuksissa tinkimällä työturvallisuudesta tai vähimmäispalkoista.

Tutkimusraportissa nostetaan esiin tarve uudistaa hankintalakia siten, että sosiaaliset kriteerit otettaisiin nykyistä painokkaammin huomioon. Tutkijat esittävät, että kilpailutuksissa tulisi keskittyä palvelun laatuun ja muihin tekijöihin työvoimakustannusten sijaan. Tämä ehkäisisi julkisten varojen käyttöä toimintaan, joka perustuu työehtojen polkemiseen.

Hankintasääntelyn ja työoikeuden välinen jännite näkyy erityisesti työvoimavaltaisilla aloilla, kuten rakennus- ja siivousaloilla. Tiedotteen mukaan nykyinen lainsäädäntö ei tarjoa tilaajille riittävän selkeitä työkaluja varmistaa, että kaikki ketjun alihankkijat noudattavat lakisääteisiä työsuojeluvelvoitteita.

Tutkijat painottavat, että julkisyhteisöillä on merkittävä rooli markkinoiden suunnannäyttäjinä. Hankintaprosessien kehittäminen on välttämätöntä, jotta varmistetaan reilu kilpailu ja suojellaan työntekijöiden perusoikeuksia. Tutkimushanke toteutettiin osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa.