Tutkimus: Huono-osaisten alueiden asukkailla on vahvat keskinäiset siteet
Pohjoismainen tutkimus osoittaa, että huono-osaisten asuinalueiden asukkaat kokevat voimakasta paikallista yhteenkuuluvuutta huonosta maineesta ja sosiaalisista ongelmista huolimatta. Suomessa korostuivat kuitenkin muuta Pohjoismaita enemmän järjestyshäiriöiden aiheuttama turvattomuus ja muuttohalukkuus.
Tuoreen pohjoismaisen tutkimushankkeen mukaan haavoittuvassa asemassa olevien asuinalueiden asukkaat tuntevat yhtä vahvaa kansallista yhteenkuuluvuutta kuin muu väestö. Tutkimuksessa selvitettiin asukkaiden omia kokemuksia Ruotsin, Tanskan ja Suomen kaupunginosissa, joita leimaavat matala sosioekonominen asema ja korkea maahanmuuttajien osuus.
Vaikka alueilla kohdataan sosiaalisia ongelmia, sosiaaliset suhteet naapuruston sisällä ovat vahvempia kuin muilla asuinalueilla. Göteborgin yliopiston apulaisprofessori Jacob Sohlbergin mukaan asukkailla on muita todennäköisemmin läheisiä ystäviä omalla asuinalueellaan. Tutkimus osoittaa, että huoli yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden rappeutumisesta näillä alueilla on asukkaiden kokemusten perusteella aiheeton.
Suomalaiset asuinalueet, Helsingin Kontula ja Vantaan Koivukylä, erottuivat tutkimuksessa muista Pohjoismaista kielteisesti järjestyshäiriöiden osalta. Koivukylässä peräti 40 prosenttia vastaajista ilmoitti haluavansa muuttaa pois seuraavan kahden tai kolmen vuoden aikana, kun muilla tutkimusalueilla vastaava luku oli 20–30 prosenttia. Suurin syy muuttohalukkuuteen oli turvattomuuden tunne, joka johtui päihteiden käytöstä ja huumekaupasta.
Helsingin yliopiston tutkija Oskar Rönnbergin mukaan ongelmien ytimessä ei ole ensisijaisesti etninen segregaatio tai maahanmuutto, vaan sosiaalinen pahoinvointi ja turvaverkkojen ulkopuolelle jääminen. Tutkimuksessa havaittiin, että huono-osaisten alueiden asukkaiden kokemukset muistuttavat enemmän toisiaan yli valtionrajojen kuin saman maan sisällä sijaitsevien eri asuinalueiden välillä.
Tutkimushankkeessa haastateltiin noin 4 800 henkilöä. Tutkijat jalkautuivat asuintaloihin ja julkisiin tiloihin tavoittaakseen erityisesti ne ryhmät, jotka jäävät usein perinteisten kyselytutkimusten ulkopuolelle. Tutkimukseen osallistuivat Helsingin ja Göteborgin yliopistojen lisäksi korkeakoulut Aarhusista ja Tukholmasta.