Tutkimus: Haavoittuvilla asuinalueilla on keskimääräistä vahvemmat sosiaaliset verkostot
Pohjoismaisen tutkimuksen mukaan sosiaalisesti haavoittuvilla asuinalueilla asuvilla on vahvemmat paikalliset ystävyyssuhteet kuin väestöllä keskimäärin. Samalla tutkimus paljastaa, että Suomessa päihteiden käyttö aiheuttaa näillä alueilla muuta Pohjoismaita enemmän turvattomuutta ja halua muuttaa pois.
Neljän pohjoismaisen yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin asukkaiden kokemuksia kuudella sosioekonomisesti haavoittuvalla asuinalueella Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa. Tutkimukseen osallistuivat Suomesta Helsingin Kontula ja Vantaan Koivukylä. Tulosten mukaan näiden alueiden asukkailla on keskimääräistä enemmän läheisiä ystäviä omalla asuinalueellaan.
Vaikka alueiden sosiaaliset verkostot ovat vahvoja, asukkaat tunnistavat asuinpaikkaansa liittyvän kielteisen maineen. Tutkimuksen mukaan haavoittuvilla alueilla asuvien kokemukset muistuttavat enemmän toisiaan yli valtiorajojen kuin saman maan muiden alueiden asukkaiden kokemuksia. Yhteenkuuluvuuden tunne muuhun yhteiskuntaan on kuitenkin samalla tasolla kuin väestöllä keskimäärin.
Suomessa korostui erityisesti päihteiden käytön aiheuttama turvattomuuden tunne. Vantaan Koivukylässä 40 prosenttia asukkaista ilmoitti haluavansa muuttaa pois lähivuosina, mikä on selvästi enemmän kuin muilla tutkituilla alueilla. Helsingin yliopiston tutkija Oskar Rönnbergin mukaan merkittävin syy muuttohalukkuuteen on sosiaalinen epäjärjestys, kuten julkinen alkoholin ja huumeiden käyttö sekä huumekauppa.
Hankkeen johtaja, Göteborgin yliopiston dosentti Jacob Sohlberg toteaa tiedotteessa, että huoli yhteiskunnan hajoamisesta on tutkimuksen valossa perusteeton, sillä sosiaalinen koheesio on alueilla vahvaa. Rönnbergin mukaan kaupunkien kehityksen suuntaan vaikuttavat ensisijaisesti sosiaalinen hyvinvointi ja turvaverkkojen toimivuus, eivät niinkään etninen segregaatio tai maahanmuutto.
Tutkimusta varten haastateltiin noin 4 800 henkilöä. Tutkijat pyrkivät tavoittamaan erityisesti niitä ryhmiä, jotka jäävät usein perinteisten kyselytutkimusten ulkopuolelle, tekemällä kenttätyötä ovelta ovelle ja yleisillä paikoilla. Tutkimus on julkaistu Sociological Methods and Research- sekä Political Geography -lehdissä.