Tutkimus esittelee uuden käsitteen ihmisen ja veden väliselle suhteelle
Uusi suomalaistutkimus ehdottaa, että ihmisten ja yhteiskuntien suhdetta veteen voidaan kuvata ja kehittää ”veden tajun” käsitteen avulla. Tutkimushankkeessa selvitettiin, miten ilmastonmuutos ja muuttuvat vesiolosuhteet vaikuttavat ihmisten toimintaan ja asenteisiin.
Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Itä-Suomen yliopiston ja Aalto-yliopiston toteuttama tutkimushanke esittelee uuden käsitteen, veden tajun. Tutkimuksen mukaan veden taju muodostuu tiedosta, aistikokemuksista ja käytännön toiminnasta veden parissa. Tutkijat havaitsivat, että ihmiset rakentavat suhdettaan veteen eri tavoin: osa painottaa ongelmanratkaisua ja tietoa, kun taas toisia ohjaavat tunteet ja muuttuvat tilanteet.
Ilmastonmuutos tekee veteen liittyvistä kysymyksistä aiempaa näkyvämpiä, kun veden määrä ja sijainti vaihtelevat ennakoimattomasti. Tutkimusprofessori Katriina Soini Luonnonvarakeskuksesta toteaa tiedotteessa, että veden taju on mielentila, joka mahdollistaa yhteisen keskustelun ja erilaisten näkökulmien ymmärtämisen. Hankkeen mukaan ihmisen suhde veteen on muuttumassa hallintapyrkimyksistä kohti vastavuoroista huolenpitoa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin tieteellisen tiedon rinnalla taiteen menetelmiä, kuten moniaistisia kävelyitä. Professori Taru Peltola Itä-Suomen yliopistosta huomauttaa, että vesiympäristöjen muutokset voivat aiheuttaa ihmisissä surua, mutta toisaalta vaurioiden korjaaminen ja yhteinen toiminta voivat lisätä yhteisöllisyyttä ja toiveikkuutta.
Hanke huipentuu kesällä 2026 Fiskarsin ruukissa järjestettävään näyttelyyn, jossa esitellään 14 aiheeseen syventyvää teosta. Tutkijoiden mukaan kehitettyä veden tajun käsitettä ja osallistavia menetelmiä voidaan hyödyntää jatkossa esimerkiksi vesiensuojelussa, ympäristökasvatuksessa ja luonnon ennallistamishankkeissa. Tavoitteena on nähdä vesi kumppanina pelkän sääntelyn kohteen sijaan.