Uusiutuvan energian rakentaminen on ollut Suomessa viime vuosina vilkasta. JYU.Wisdomin Wisdom Letters -julkaisusarjassa ilmestyneen vertaisarvioidun artikkelin mukaan nykyiset suunnittelukäytännöt keskittyvät pääasiassa yksittäisten hankkeiden vaikutuksiin. Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että useiden peräkkäisten hankkeiden synnyttämät yhteisvaikutukset jäävät usein riittävälle huomiolle.

Tutkijaryhmän mukaan tuuli- ja aurinkoenergian nopea leviäminen aiheuttaa paineita luonnon monimuotoisuudelle ja vaikuttaa ihmisten elinympäristöihin. Raportissa esitetään, että hankkeiden sijoittelua tulisi ohjata tarkemmin valtakunnallisella tasolla, jotta ympäristöhaitat voitaisiin minimoida. Tämä tarkoittaisi muun muassa huolellisempaa arviointia siitä, mihin energiantuotantoa on järkevintä keskittää.

Politiikkasuositukset sisältävän julkaisun on laatinut neljä tutkijaa Suomen ympäristökeskuksesta, Itä-Suomen yliopistosta ja Turun yliopistosta. Tutkijoiden mukaan nykyiset arviointimenetelmät eivät riitä hallitsemaan laajojen hankealueiden kokonaisvaikutuksia. Suosituksissa painotetaan tarvetta kehittää suunnittelujärjestelmää niin, että se huomioi paremmin maankäytön kokonaiskuvan ja alueelliset erityispiirteet.

Vaikka uusiutuva energia on keskeisessä roolissa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, tutkijat muistuttavat, ettei sen rakentaminen ole vaikutuksetonta. Julkaisussa todetaan, että kestävän siirtymän varmistamiseksi tarvitaan nykyistä vahvempaa koordinaatiota eri viranomaistahojen ja toimijoiden välillä. Tavoitteena on löytää tasapaino energiantuotannon lisäämisen ja luonnonarvojen säilyttämisen välillä.