Ympäristö

Turvepellot muodostavat valtaosan maatalouden päästöistä

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt keskittyvät voimakkaasti turvepelloille, jotka tuottavat suurimman osan sektorin päästöistä. Vaikka turvepeltoja on vain kymmenesosa Suomen peltoalasta, niiden hiilijalanjälki on merkittävä maaperän hajoamisprosessin vuoksi.

Uutismaa·

Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä suurin osa aiheutuu turvepeltojen viljelystä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan turvemaat vastaavat yli puolesta maatalouden kokonaispäästöistä, vaikka niiden osuus viljelyalasta on vain noin kymmenen prosenttia.

Päästöt syntyvät, kun orgaanista ainesta sisältävä turvekerros kuivuu ja alkaa hajota hapellisissa olosuhteissa. Prosessissa vapautuu ilmakehään merkittäviä määriä hiilidioksidia ja typpioksiduulia. Ilmiö on erityisen voimakas alueilla, joilla ojitusta on tehostettu viljelyvarmuuden parantamiseksi.

Hallitus ja ympäristöviranomaiset etsivät parhaillaan keinoja päästöjen vähentämiseksi vaikuttamatta negatiivisesti ruoantuotannon omavaraisuuteen. Mahdollisina ratkaisuina on esitetty muun muassa kosteikkoviljelyä, jossa veden pinta pidetään korkeammalla, sekä turvepeltojen nurmettumista.

Turvepeltojen merkitys korostuu erityisesti Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa, missä niiden osuus viljelypinta-alasta on suurin. Päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää muutoksia näiden alueiden maankäytössä, mikä on herättänyt keskustelua viljelijöiden toimeentulosta ja maatalouden kannattavuudesta.