Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry esittää Suomeen kansallista tuki- ja liikuntaelinterveyden tutkimus- ja vaikuttavuusohjelmaa. Järjestön mukaan Suomen tulisi ottaa mallia Australiasta, jonka hallitus on päättänyt sijoittaa 100 miljoonaa Australian dollaria eli noin 61 miljoonaa euroa alan tutkimukseen. Liitto laskee, että Suomen väkilukuun suhteutettuna vastaava panostus olisi noin 12,4 miljoonaa euroa.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (tule-sairaudet) ovat merkittävä taloudellinen ja yhteiskunnallinen haaste. Suomessa nämä vaivat ovat yleisin fyysistä toimintakykyä heikentävä tekijä. Vuonna 2023 avoterveydenhuollossa tehtiin 6,7 miljoonaa käyntikirjausta tule-sairauksien vuoksi. Lisäksi 32 prosenttia uusista työkyvyttömyyseläkkeistä ja yli 40 prosenttia työterveyshuollon kustannuksista aiheutui näistä vaivoista.

Tule ry:n puheenjohtaja Noora Peltoniemen mukaan kyse ei ole vain terveydenhuollosta, vaan myös kokonaisturvallisuudesta. Järjestö katsoo, että väestön fyysinen toimintakyky on osa maan kriisivalmiutta, joka vaikuttaa niin sote-järjestelmän kantokykyyn kuin kansalaisten arjen selviytymiseen poikkeusoloissa.

Ehdotettu kansallinen ohjelma keskittyisi tutkimusrahoituksen vahvistamiseen, ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen sekä hoidon vaikuttavuuden arviointiin. Kansallisen TULE-ohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja Jaro Karppinen huomauttaa tiedotteessa, että vaikka 12,4 miljoonan euron panostus olisi merkittävä investointi tutkimukseen, se on pieni summa verrattuna sairauksien aiheuttamiin kokonaiskustannuksiin.

Tällä hetkellä järjestö näkee tule-terveyden edistämisen olevan Suomessa aliresursoitua suhteessa sen aiheuttamaan tautitaakkaan. Peltoniemi korostaa, että ilman ajoissa tehtäviä toimenpiteitä kustannukset näkyvät menetettynä työkykynä ja kasvavana palvelutarpeena tulevaisuudessa.