Tuhannet suomalaislapset elävät turvakiellon turvin väkivallan uhan alla
Lähes 2 400 alaikäisellä lapsella on Suomessa voimassa oleva turvakielto väkivallan tai sen uhan vuoksi. Tilastotiedot korostavat turvatoimien tarvetta tilanteissa, joissa lapsen turvallisuus on vaarantunut perheen sisäisten ristiriitojen vuoksi.
Suomessa lähes 2 400 alaikäisellä on tällä hetkellä voimassa oleva turvakielto. Turvakielto on Digi- ja väestötietoviraston myöntämä turvatoimi, joka estää henkilön yhteystietojen luovuttamisen viranomaisrekistereistä. Tilastot osoittavat, että turvakiellon tarve lapsilla on merkittävä osa suomalaista turvallisuustilannetta.
Yksi turvakiellon alaisena lapsuutensa eläneistä on Nestori Frilander, jonka kokemuksia Yle on käsitellyt. Frilanderin mukaan väkivaltaisen isän uhka leimasi hänen koko lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Uhkaus henkeen kohdistuvasta väkivallasta johti vuosia kestäneeseen pakoiluun ja viranomaistoimiin, joilla pyrittiin turvaamaan lapsen olinpaikan salassa pysyminen.
Turvakielto ei poista uhkaa kokonaan, mutta se vaikeuttaa tietojen löytämistä. Frilander kertoo julkisuudessa, että jatkuva varuillaanolo ja pelko isän kohtaamisesta vaikuttivat merkittävästi arkeen. Hän kuvailee tilannetta, jossa elämää on täytynyt rakentaa salassa pitämisen ja jatkuvan turvallisuusarvioinnin ehdoilla.
Frilander on sittemmin kertonut löytäneensä elämäänsä rauhan aikuisiällä. Hänen tapauksensa nostaa esiin perheväkivallan pitkäaikaiset vaikutukset ja viranomaisten keinot suojella lapsia tilanteissa, joissa lähipiiri muodostaa vakavan turvallisuusriskin. Turvakiellon hakeminen on usein viimesijainen keino, kun muut suojelutoimet eivät ole riittäviä.