Torjuntadroonit ja tiukemmat tasa-arvokirjaukset varusmieskoulutukseen
Puolustusvoimat uudistaa varusmieskoulutusta ja palvelusohjesääntöjä vastaamaan muuttunutta turvallisuusympäristöä. Heinäkuun Ruotuväki-lehden mukaan keskeisiä painopisteitä ovat droonitorjunnan lisääminen koulutukseen sekä tasa-arvoon liittyvien kirjausten täsmentäminen.
Puolustusvoimien uusi Yleinen palvelusohjesääntö kiinnittää aiempaa tarkempaa huomiota tasa-arvoon ja häirinnän ehkäisyyn. Henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Rami Saaren mukaan ohjeistuksessa on tarkennettu velvoitetta kohdella kaikkia yhdenvertaisesti sukupuolesta, ihonväristä tai äidinkielestä riippumatta.
Sotilaallisen suorituskyvyn osalta Naton eteentyönnetyt maajoukot (FLF) ovat aloittaneet toimintansa Suomessa. Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija, eversti (evp) Petteri Kajanmaan mukaan nämä joukot muodostavat ytimen, jonka ympärille rakennetaan nopea sodanajan joukko. Kajanmaa arvioi Ruotuväessä, että Suomen joukkojen toiminta-alue voisi ulottua Pohjois-Norjaan saakka. Toiminnan kehysvaltiona on Ruotsi.
Teknologinen kehitys on tuonut mukanaan myös uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Droonitorjuntaan erikoistuneen Sensofusionin tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen vertaa hyökkäysdroonien ja puolustusjärjestelmien kilpajuoksua kissa ja hiiri -leikkiin. Hyppösen mukaan tekoälyn rooli päätöksenteossa on kasvamassa, ja tulevaisuudessa laitteet saattavat tehdä itsenäisiä ratkaisuja esimerkiksi kohteisiin vaikuttamisesta.
Varusmiesten edunvalvonnassa on puolestaan hyväksytty ennätysmäärä aloitteita. Valtakunnallisilla varusmiestoimikuntapäivillä käsiteltiin 37 aloitetta, jotka etenevät Puolustusvoimain komentajan tarkasteltaviksi. Yksimielistä kannatusta sai esitys päivärahan tuplaamisesta, kun taas tekoälyn käyttöä koskeva aloite hyväksyttiin vain niukalla äänten enemmistöllä.