Tietokirja tarkastelee psykiatristen diagnoosien määrän kasvua Suomessa
Uusi tietokirja Diagnoosivyöry analysoi psykiatristen diagnoosien voimakasta yleistymistä Suomessa. Tilastojen mukaan jopa kaksi kolmasosaa kansalaisista saa elämänsä aikana jonkin psyykkisen häiriön diagnoosin.
Tuoreen tietokirjan mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista saa elämänsä aikana jonkin psykiatrisen diagnoosin. Psykologi Aku Kopakkalan ja lääketieteen toimittaja Anna-Liisa Enckellin kirjoittama *Diagnoosivyöry* (Bazar) tarkastelee syitä sille, miksi mielenterveyden häiriöiden määrä on tilastollisesti kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä.
Kirjoittajat esittävät, että diagnoosien lisääntyminen ei johdu ainoastaan ihmisten pahoinvoinnin kasvusta, vaan taustalla ovat myös diagnostiikan kriteerien muutokset ja yhteiskunnalliset odotukset. Tiedotteen mukaan monia aiemmin normaaleina pidettyjä inhimillisiä kokemuksia ja luonteenpiirteitä luokitellaan nykyisin lääketieteellisiksi häiriöiksi.
Teoksessa nostetaan esiin erityisesti neurokirjon diagnoosien, kuten ADHD:n, sekä masennusdiagnoosien yleistyminen. Kirjoittajat arvioivat, että nyky-yhteiskunnan vaatimukset tehokkuudesta ja jatkuvasta suoriutumisesta voivat johtaa siihen, että yksilön ominaisuudet nähdään helpommin hoidettavina poikkeavuuksina.
Kirjassa kritisoidaan myös lääketeollisuuden ja diagnostiikkajärjestelmien välistä suhdetta. Kirjoittajien mukaan kriteerien laajentaminen on johtanut tilanteeseen, jossa yhä useampi ihminen päätyy lääketieteellisen hoidon piiriin, vaikka kyseessä saattaisi olla reagointi elämäntilanteeseen tai ympäristön paineisiin.
*Diagnoosivyöry* pyrkii herättämään keskustelua siitä, miten mielenterveyttä määritellään ja missä kulkee raja normaalin vaihtelun ja sairauden välillä. Teos haastaa lukijan pohtimaan, onko yhteiskunta muuttunut sellaiseksi, ettei siinä pärjää ilman diagnoosia tai lääkitystä.