Tieteentekijöiden puheenjohtaja Antti Pajala korostaa, että tutkijoiden työrauha on riippumattoman tieteen ja demokratian edellytys. Liiton mukaan akateemista vapautta tulee suojella puuttumalla tutkijoihin kohdistuvaan häirintään, sensuuriin ja maalittamiseen. Järjestö esittää maalittamisen säätämistä rangaistavaksi teoksi rikoslaissa.

Rahoituksen osalta liitto vaatii korkeakouluille vahvempaa perusrahoitusta ja ennakoitavuutta, joka ulottuisi yli hallituskausien. Tiedotteen mukaan tutkimus ja opetus tukeutuvat Suomessa tällä hetkellä huomattavassa määrin määräaikaisiin työsuhteisiin. Liitto katsoo, että epävarmat työsuhteet heikentävät alan vetovoimaa ja voivat vaarantaa tutkimuksen laadun.

Suomen virallisena tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehitysmenot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tieteentekijöiden toiminnanjohtaja Nina Hahtela painottaa, että panostusten on oltava pitkäjänteisiä. Liiton mukaan rahoitustason on säilyttävä korkeana myös tavoitevuoden 2030 jälkeen, jotta investoinneilla saavutetaan kestäviä tuloksia.

Kansainvälisyyden edistämiseksi järjestö vaatii sujuvampia oleskelulupaprosesseja ulkomaisille tutkijoille. Lisäksi Tieteentekijät muistuttaa, että suuri osa suomalaisesta tieteestä tehdään apurahojen turvin. Liiton mukaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaa ja toimintaedellytyksiä on kehitettävä nykyisestä.

Koulutuspoliittisena linjauksena järjestö esittää maksuttoman tutkintokoulutuksen säilyttämistä. Liiton näkemyksen mukaan osaamistason nostaminen ja tutkimuspanostukset muodostavat perustan Suomen taloudelliselle kasvulle.