THL ja KKV varoittavat rahapeliuudistuksen haitoista – tiukempaa sääntelyä vaaditaan
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) varoittavat vuonna 2027 voimaan tulevan rahapelijärjestelmän uudistuksen riskeistä. Virastojen mukaan suunniteltu lisenssimalli uhkaa lisätä rahapelihaittoja, mikäli pelaajien suojaksi tarkoitettua sääntelyä ei vahvisteta merkittävästi ennen markkinoiden avautumista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) arvioivat, että uuden järjestelmän suojatoimet eivät ole riittäviä vastaamaan muuttuvan markkinan riskeihin. Erityisenä huolenaiheena ovat nuoret aikuiset, joilla rahapeliongelmat ja velkaantuminen ovat jo nykyisellään yleisempiä kuin muissa ikäryhmissä.
Uudessa mallissa talletus- ja tappiorajat ovat yhtiökohtaisia. Virastot huomauttavat, että tämä mahdollistaa pelitilien avaamisen useille eri yhtiöille, jolloin pelaajan kokonaiskulutuksen hallinta vaikeutuu. KKV:n pääjohtaja Kirsi Leivo toteaa, että järjestelmän suunnittelussa on painotettu houkuttelevuutta rahapeliyhtiöille haittojen ehkäisyn kustannuksella.
Markkinoinnin odotetaan lisääntyvän merkittävästi kilpailun vapautuessa. THL:n ja KKV:n mukaan vaatimus markkinoinnin maltillisuudesta ei ole riittävä toimi, vaan sääntelyä tulisi tiukentaa erityisesti sosiaalisessa mediassa. THL:n pääjohtaja Mika Salminen korostaa, että nuorten suojaamisen tulisi olla rahapelipolitiikan keskeinen tavoite haittojen pitkäaikaisten vaikutusten vuoksi.
Asiantuntijaviranomaiset esittävät tilanteen korjaamiseksi useita keinoja. Ehdotuksiin kuuluvat muun muassa koko markkinan kattavat yhteiset kulutusrajat, rahapelaamisen ikärajan nostaminen 20 vuoteen sekä alle 24-vuotiaiden kulutusrajojen asettaminen muita alemmaksi. Lisäksi virastot esittävät bonuspelirahan rajoittamista ja maksu- sekä verkkoliikenteen estoja lisensoimattomille toimijoille.
Rahapelihaittojen todetaan aiheuttavan merkittäviä suoria ja välillisiä kustannuksia yhteiskunnalle. Haitat kytkeytyvät tiedotteen mukaan muun muassa mielenterveysongelmiin, häätöihin ja lisääntyneeseen palvelutarpeeseen. Virastot painottavat, että riittävät resurssit valvontaan ja tutkimukseen ovat välttämättömiä haittakriisin välttämiseksi.