Tekoälyn käyttö yleistyy tutkimuksissa – tutkijat varoittavat datan saastumisesta
Tekoälyn käyttö yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa on lisääntynyt niin nopeasti, että tutkijat varoittavat jo tieteenalan uskottavuuden vaarantumisesta. Tuoreiden arvioiden mukaan lähes puolet kyselytutkimusten vastauksista voi olla tekoälyn tuottamia, mikä vaikeuttaa ihmisten todellisen käyttäytymisen analysointia.
Tekoälyn yleistyminen on muuttanut yhteiskuntatieteellistä tutkimusta merkittävästi. Max Planck -instituutin tutkijan Raluca Rillan ja hänen kollegoidensa arvion mukaan jopa 45 prosenttia nykyisten kyselytutkimusten vastauksista saattaa olla suurten kielimallien tuottamia. Ilmiö vaikeuttaa ihmisten aitojen ajatusten ja käyttäytymisen tutkimista, sillä koneelliset vastaukset voivat vääristää dataa.
Tutkijat eri puolilla maailmaa varoittavat tekoälyn "saastuttavan" tutkimusaineistoja. Leipzigin yliopiston psykologi Björn Hommel toteaa tiedotteessa, että usko käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteisiin on vaarassa murentua, jos tekoälyn tuottamaa dataa ei pystytä erottamaan ihmisten vastauksista. Northeastern Universityn tutkija David Lazerin mukaan tekoäly mahdollistaa tutkimusten massatuotannon, mikä uhkaa täyttää tieteelliset julkaisut epäluotettavalla sisällöllä.
Tieteellisten lehtien käsikirjoitusmäärät ovat kasvaneet huomattavasti ChatGPT:n julkaisun jälkeen. Esimerkiksi Organization Science -lehti raportoi 42 prosentin kasvun käsikirjoituksissa, ja lähes kolmanneksessa lähetetyistä töistä oli tekoälyllä tuotettu tiivistelmä. Vaikka tekoäly nopeuttaa analyysia ja auttaa hallitsemaan suuria tietomääriä, sen helppokäyttöisyys asettaa uusia vaatimuksia tutkimuksen laadunvalvonnalle ja akateemisille standardeille.
Lazerin mukaan tekoäly pystyy luomaan valmiin, kymmeniä sivuja pitkän tutkimusluonnoksen olemassa olevasta aineistosta jopa tunnissa. Tämä asettaa tutkijoiden mukaan yhteiskuntatieteet käännekohtaan, jossa teknologian tarjoamat hyödyt ja riskit tieteen uskottavuudelle on punkittava uudelleen. Yhteiskuntatiede on erityisen haavoittuvainen, koska se nojaa vahvasti kyselyihin ja tilastolliseen analyysiin, joita koneet voivat nykyään simuloida.