Tekoäly ja alakohtaiset erot muuttavat vastavalmistuneiden työllisyyttä
Tekoälyn nopea kehitys ja muuttuvat osaamisvaatimukset horjuttavat perinteisiä käsityksiä varmoista ammateista. Samaan aikaan tietyillä aloilla, kuten kulttuurialalla ja viestinnässä, jopa kolmasosa vastavalmistuneista kohtaa työttömyyttä.
Tilastokeskuksen vuoden 2023 tietoihin perustuvan Ylen tutkintokoneen mukaan työllisyysnäkymät vaihtelevat merkittävästi eri koulutusalojen välillä. Heikoimmin työllistyvät tällä hetkellä kuvataiteilijat, englannin kielen kääntäjät ja medianomit, joista noin joka kolmas jää vaille työtä valmistumisen jälkeen.
Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Petra Pulli arvioi, ettei täysin varmoja ammatteja ole enää olemassa. Esimerkiksi koodaripula on helpottanut tekoälyn kehityksen myötä, kun tekoälyagentit pystyvät suoriutumaan aiemmin viikkoja kestäneistä tehtävistä minuuteissa. Pullin mukaan työmarkkinat vaativat nyt aiempaa laaja-alaisempaa osaamista ja joustavuutta.
Vaikka tietyiltä aloilta on vaikea työllistyä suoraan omaan ammattiin, Suomen opiskelijakuntien liiton (Samok) puheenjohtaja Helena Maijanen huomauttaa, että esimerkiksi taide- ja kulttuurialan opinnot tarjoavat tärkeitä työelämä- ja yhteisötaitoja. Nämä taidot auttavat opiskelijoita sijoittumaan muille aloille.
Parhaiten työllistyviä ammattiryhmiä ovat edelleen sairaanhoitajat, lääkärit, poliisit ja psykologit. Pulli kuitenkin huomauttaa, että harjoittelupaikkojen ja opinnäytetyömahdollisuuksien puute on muodostunut pullonkaulaksi jopa psykologien kaltaisilla aloilla, joilla olisi suuri tarve työntekijöille.
Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 11 prosenttia, mikä on Euroopan unionin korkeimpia. Petteri Orpon (kok.) hallitus on pyrkinyt vastaamaan tilanteeseen lisäämällä korkeakoulujen aloituspaikkoja yli tuhannella. Opiskelijajärjestöt tukevat lisäpaikkoja, mutta arvostelevat aikuiskoulutustuen lakkauttamista, jonka katsotaan vaikeuttavan alanvaihtoa.