Tekoäly analysoi suomalaista polttojätettä satojen kuvien sekuntivauhdilla

Suomalaisissa jätteenkäsittelylaitoksissa on otettu käyttöön tekoälypohjaisia kamerajärjestelmiä, jotka analysoivat poltettavaksi päätyvän jätteen koostumusta. Järjestelmät kykenevät ottamaan ja käsittelemään satoja kuvia sekunnissa. Teknologian tarkoituksena on tunnistaa jätevirrasta materiaaleja, jotka eivät kuuluisi poltettavaksi, vaan jotka tulisi kierrättää.

Vaikka tekoäly pystyy tunnistamaan roskien joukosta esimerkiksi muovia, paperia ja metallia, tekniikka kohtaa rajoitteita jätteen ollessa pussitettua. Kamerat analysoivat ainoastaan hihnalla näkyvää pintaa. Mikäli kierrätyskelpoinen materiaali on suljettu roskapussin sisään, järjestelmä ei pysty havaitsemaan sitä ilman pussin rikkoutumista.

Jätteenkäsittelyn asiantuntijat painottavat, että teknologia ei toistaiseksi korvaa kotitalouksissa tehtävää lajittelua. Jos jätteet lajitellaan virheellisesti jo keittiön roskakorilla, niiden erottelu myöhemmin prosessissa on vaikeaa ja usein taloudellisesti kannattamatonta. Koneellinen lajittelu toimiikin parhaiten tukiälynä, joka antaa tietoa jätevirran laadusta.

Tekoälyn keräämää dataa käytetään jätehuollon kehittämiseen ja asukkaiden neuvonnan kohdentamiseen. Tiedotteen mukaan tarkka analyysi auttaa ymmärtämään, mitä materiaaleja polttojätteen joukkoon päätyy eniten. Tavoitteena on nostaa kierrätysastetta, mutta järjestelmien täysimittainen hyödyntäminen vaatii yhä huolellista alkulajittelua ihmisen toimesta.