Suuret kaupungit vaativat valtionosuusjärjestelmän välitöntä uudistamista
Kolmetoista suurta suomalaiskaupunkia vaatii valtionosuusjärjestelmän pikaista uudistamista sote-siirtoerien aiheuttamien talousvaikutusten vuoksi. Kaupunkien mukaan nykyinen malli perustuu vanhentuneisiin kustannustietoihin ja vaarantaa kansalaisten yhdenvertaisuuden.
Kolmentoista suomalaiskaupungin johto vaatii välitöntä uudistusta kuntien valtionosuusjärjestelmään. Jyväskylän, Tampereen, Oulun ja kymmenen muun kaupungin edustajat kokoontuivat lokakuun alussa keskustelemaan niin kutsutuista negatiivisista sote-siirtoeristä, joiden he katsovat kohtelevan kuntia epätasa-arvoisesti.
Kaupunkien mukaan nykyinen rahoitusmalli perustuu liiaksi vuosien 2021–2022 poikkeuksellisiin sote-kustannuksiin. Tiedotteen mukaan tuona ajanjaksona rahoitukseen vaikuttivat muun muassa koronapandemia, sairaanhoitopiirien talousarviot ja suuret sairaalainvestoinnit. Kaupungit katsovat, etteivät nämä historialliset erät saisi määrittää nykyisten lakisääteisten palveluiden rahoitustasoa, kun vastuu sote-palveluista on jo siirtynyt hyvinvointialueille.
Järjestelmän vaikutukset näkyvät merkittävinä leikkauksina useiden kaupunkien taloudessa. Vuonna 2027 sote-siirtoerien arvioidaan vähentävän Tampereen valtionosuuksia 47,2 miljoonalla eurolla. Oulun kohdalla leikkaus on 24,8 miljoonaa, Jyväskylän 23,9 miljoonaa ja Vaasan 21,5 miljoonaa euroa. Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka toteaa, että kaupungilta leikataan erien vuoksi yli 20 miljoonaa euroa vuodessa, mikä vaarantaa palveluiden järjestämisen.
Kouvolan tilaama perustuslaillinen arvio tukee kaupunkien näkemystä. Professori Tuomas Ojasen laatiman lausunnon mukaan nykyinen järjestelmä on ongelmallinen kunnallisen itsehallinnon, rahoitusperiaatteen ja asukkaiden yhdenvertaisuuden kannalta. Kaupunkien mukaan negatiivisten siirtoerien vaikutukset koskettavat vuonna 2027 yli 3,4 miljoonaa suomalaista.
Valtionosuusuudistusta valmisteltiin kuluvalla hallituskaudella, mutta hanke pysähtyi loppusyksystä 2025. Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto korostaa, ettei uutta valmistelutyötä tarvita, sillä selvitykset ja ratkaisumallit ovat jo olemassa. Kaupungit vaativatkin, että uudistuksen loppuunvieminen otetaan seuraavan hallituksen keskeiseksi tavoitteeksi.
Lappeenrannan, Mikkelin, Porin, Rovaniemen, Seinäjoen, Turun, Kemin ja Kouvolan johdon mukaan kyse on oikeudenmukaisuudesta. Kaupungit katsovat, että asukkaiden mahdollisuus saada toimivia peruspalveluja ei saa riippua vuosia sitten tehdyistä sote-menoista, jotka eivät enää vastaa kuntien nykyisiä tehtäviä.