Hanaholmenissa järjestetyssä seminaarissa todettiin, että perinteiset suojelumenetelmät eivät sellaisenaan riitä vastaamaan nykyisiin turvallisuusuhkiin. Osallistujat painottivat tarvetta rajat ylittävälle tiedonvaihdolle ja yhteisille toimintamalleille, joilla varmistetaan muun muassa historiallisten kohteiden ja arkistojen säilyminen poikkeusoloissa.

Asiantuntijoiden mukaan kulttuuriperinnön suojelu on nähtävä osana laajempaa kansallista turvallisuutta ja huoltovarmuutta. Tiedotteen mukaan yksi keskeisistä suosituksista on viranomaisten ja kulttuurilaitosten välisen yhteistyön tiivistäminen, jotta mahdolliset vauriot ja tuhot voitaisiin minimoida kriisitilanteissa.

Seminaarissa esitetyt suositukset on suunnattu erityisesti Pohjoismaiden ja Baltian maiden hallituksille sekä kulttuurialan päätöksentekijöille. Tavoitteena on päivittää suojelusuunnitelmat vastaamaan muuttunutta turvallisuusympäristöä, jossa hybridiuhat ja suorat konfliktit vaikuttavat myös siviili-investointeihin ja kulttuurikohteisiin.

Kulttuuriperintöalan valmiustyö pohjautuu kansainvälisiin sopimuksiin, kuten Haagin yleissopimukseen, mutta seminaarin osallistujat korostivat käytännön harjoittelun ja paikallisen tason koordinoinnin tärkeyttä. Tilaisuudessa vieraili asiantuntijoita useista eri maista jakamassa kokemuksiaan kriisinhallinnasta.