Politiikka

Suomi valmistelee EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksen toimeenpanoa

Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt valmistelun Euroopan unionin kriittisten raaka-aineiden asetuksen toimeenpanemiseksi Suomessa. Asetuksella pyritään turvaamaan teollisuudelle välttämättömien materiaalien saatavuus ja nopeuttamaan strategisten hankkeiden lupaprosesseja.

Uutismaa·
Suomi valmistelee EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksen toimeenpanoa
AI:n tekemä kuvituskuva

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan kansallista lainsäädäntöä, jota EU:n kriittisten raaka-aineiden asetus edellyttää. Asetuksen tavoitteena on varmistaa Euroopan unionin teollisuudelle riittävä ja kestävä saanti kriittisistä raaka-aineista, kuten litiumista ja harvinaisista maametalleista. Nämä materiaalit ovat keskeisiä muun muassa vihreän siirtymän ja digitalisaation kannalta.

Työryhmän tehtävänä on valmistella muutokset, jotka koskevat erityisesti strategisten hankkeiden lupaprosessien sujuvoittamista. Asetus velvoittaa jäsenvaltiot nimeämään kansallisen yhteyspisteen, joka koordinoi strategisten hankkeiden lupamenettelyjä. Suomessa valmistelussa tarkastellaan, miten nämä velvoitteet sovitetaan yhteen olemassa olevan ympäristö- ja kaivoslainsäädännön kanssa.

Uudistuksella pyritään lyhentämään lupaprosessien kestoa. Asetuksen mukaan strategisten hankkeiden lupakäsittelylle asetetaan määräajat, jotka vaihtelevat hankkeen tyypistä riippuen. Esimerkiksi louhintahankkeiden lupamenettely ei saisi ylittää 27 kuukautta. Ministeriön mukaan tavoitteena on selkeyttää hallinnollisia toimia ilman, että ympäristönsuojelun tasosta tingitään.

Kansallisen lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian, jotta Suomi täyttää EU-asetuksen asettamat vaatimukset. Työryhmän toimikausi kestää vuoden 2026 loppuun saakka. Valmistelussa kuullaan laajasti eri sidosryhmiä, kuten elinkeinoelämää ja ympäristöjärjestöjä.

Kriittisten raaka-aineiden asetus on osa Euroopan unionin laajempaa pyrkimystä vähentää riippuvuutta kolmansista maista, erityisesti Kiinasta, kriittisten materiaalien tuonnissa. Suomella katsotaan olevan merkittävä rooli raaka-ainehuollon omavaraisuuden vahvistamisessa maan mineraalivarojen ja kaivososaamisen vuoksi.