Suomi tavoittelee joustavuutta EU:n maatalouspolitiikkaan ja karhunmetsästykseen
EU:n maatalous- ja kalastusministerit ovat keskustelleet Luxemburgissa unionin yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta sekä suurpetojen kannanhoidosta. Suomi vaati kokouksessa muutoksia luontodirektiiviin karhukantojen hallitsemiseksi ja suurempaa kansallista liikkumavaraa maataloustukiin.

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto on kokoontunut Luxemburgissa keskustelemaan tulevasta maatalous- ja kalastuspolitiikasta sekä villieläinkantojen hallinnasta. Suomea kokouksessa edustanut maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah korosti neuvotteluissa jäsenvaltioiden joustavuuden lisäämistä yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) toimeenpanossa vuoden 2027 jälkeen.
Kalastuspolitiikan osalta Suomi toi esiin tarpeen ottaa nykyistä laajemmin huomioon hylkeiden ja merimetsojen vaikutukset kalakantoihin. Tiedotteen mukaan Suomi painotti ekosysteemilähestymistapaa, jossa eläinkantojen kasvu huomioidaan kalastuksen hallinnoinnissa. Lisäksi Suomi tuki aloitetta kalastuksen valvonnan hallinnollisen taakan keventämiseksi.
Maatalousmarkkinoiden tilannekatsauksessa kuultiin myös Ukrainan varapääministeri Taras Kachkaa, joka osallistui keskusteluun etäyhteydellä. Neuvosto käsitteli kokouksessa komission esittämiä kriisitoimia ja vuoden 2027 jälkeistä rahoituskautta koskevia asetusehdotuksia.
Suomi antoi tukensa Romanian ja Slovakian aloitteelle, joka koskee karhujen kannanhoidon helpottamista. Suomi esitti luontodirektiivin liitteen muuttamista karhun suojelustatuksen osalta, jotta kasvaneiden karhupopulaatioiden hallintaan saataisiin lisää joustavuutta. Tiedotteen mukaan kasvava karhukanta on lisännyt ongelmia merkittävästi.
Kokouksessa käsiteltiin myös Kyproksen puheenjohtajakauden edistymisraporttia, joka koskee unionin tukea vesiviljelylle ja meripolitiikalle vuosina 2028–2034. Ministeri Essayah muistutti kalastuskiintiöitä koskevan päätöksenteon ennakoitavuuden tärkeydestä elinkeinolle.