Suomi rajaa luonnon ennallistamisvelvoitteen vain suojelualueille
Suomen hallitus on päättänyt EU:n ennallistamisasetuksen kansallisesta toteutuksesta valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina. Linjauksen mukaan luonnon tilan heikentämättömyysvelvoite koskee jatkossa vain Natura-alueita, ja suojelualueiden ulkopuolella toimet ovat vapaaehtoisia.
Valtioneuvosto päätti torstaina Suomen suunnitelmasta EU:n ennallistamisasetuksen toimepanemiseksi. Hallitus linjasi, että asetukseen sisältyvä heikentämättömyysvelvoite rajataan koskemaan ainoastaan suojeltuja Natura 2000 -alueita. Tämä tarkoittaa, ettei suojelualueiden ulkopuolisille maa-alueille aseteta sitovia vaatimuksia luonnon tilan säilyttämisestä.
Suunnitelma sisältää yhteensä 57 toimenpidettä, joilla pyritään parantamaan luonnon tilaa. Suomi on sitoutunut ennallistamistoimiin noin miljoonan hehtaarin alueella, mutta Natura-alueiden ulkopuolella toimet perustuvat jatkossa vapaaehtoisuuteen. Ennallistamisella tarkoitetaan ekosysteemien, kuten metsien, soiden ja vesistöjen, palauttamista lähemmäs niiden luonnontilaa.
Heikentämättömyysvelvoite on ollut yksi asetuksen kiistellyimmistä kohdista. Sen tarkoituksena on varmistaa, ettei jo hyvässä tilassa olevien luontotyyppien tai lajien elinympäristöjen tila heikkene merkittävästi. Hallituksen tekemä rajaus vapauttaa talousmetsät ja muut suojelualueiden ulkopuoliset alueet velvoitteen piiristä.
Suomen kanta ennallistamisasetukseen on ollut kriittinen koko valmistelun ajan. Maa yritti muiden muassa kaataa asetuksen vielä loppuvaiheessa, mutta se hyväksyttiin EU:ssa vuonna 2024. Suomen nyt viimeistelemä suunnitelma lähetetään seuraavaksi Euroopan komission arvioitavaksi. Jäsenvaltioiden lopullisten toimintaohjelmien on määrä olla valmiina syksyllä 2027.
Taustalla on huoli etenevästä luontokadosta, joka uhkaa ekosysteemien vakautta ja ruoantuotantoa. Suomessa arviolta joka yhdeksäs laji on luokiteltu uhanalaiseksi. Myös Itämeren ja monien sisävesistöjen tila on arvioitu heikoksi ihmisen toiminnan ja maankäytön seurauksena.