Suomi päivitti kansallisen riskiarvion: Uusina uhkina työvoimapula ja tietokatkokset
Sisäministeriön uusi kansallinen riskiarvio korostaa teknologian murrosta, Venäjän muodostamaa uhkaa sekä globaalien tuotantoketjujen häiriöitä. Maanantaina julkaistu raportti listaa 24 riskiä, jotka voivat vaarantaa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot.
Sisäministeriö on julkaissut päivitetyn kansallisen riskiarvion, jossa ennakoidaan äkillisiä ja vaikutuksiltaan merkittäviä tapahtumia Suomessa. Vuoden 2026 arviossa on nostettu esiin 24 keskeistä riskiä, joiden vaikutuksia tarkastellaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta.
Uusina tekijöinä riskiarvioon on sisällytetty tiedon käytettävyyden häiriintyminen, osaavan työvoiman saatavuus häiriötilanteissa sekä globaalien arvo- ja tuotantoketjujen häiriöherkkyys. Tiedotteen mukaan Suomen turvallisuusympäristöön vaikuttavat erityisesti Venäjän muodostama pitkäkestoinen uhka sekä kiihtyvä teknologinen murros.
Todennäköisyydeltään korkeiksi riskeiksi ministeriö arvioi poliittisen ja taloudellisen painostuksen, informaatiovaikuttamisen sekä maastopalot. Myös merellisten onnettomuuksien riski on kasvanut, mikä johtuu tiedotteen mukaan Venäjän niin sanotusta varjolaivastosta.
Sisäministeriön kansliapäällikkö Matti Sarasmaa toteaa tiedotteessa, että varautumisella pyritään vähentämään uhkien toteutumista ja parantamaan yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Varautumisjohtaja Jussi Korhosen mukaan arvio ei sisällä suoria toimenpiteitä, vaan se toimii pohjana eri organisaatioiden omalle turvallisuussuunnittelulle.
Kansallinen riskiarvio on laadittu laajassa viranomaisyhteistyössä, johon ovat osallistuneet muun muassa huoltovarmuuskeskus, suojelupoliisi ja Suomen Punainen Risti. Suomi raportoi arviosta säännöllisesti Euroopan komissiolle muiden EU-maiden tavoin. Kokonaisuutta täydennetään syksyllä 2027 julkaistavilla alueellisilla riskiarvioilla.