Suomi on tallettanut hyväksymiskirjansa Kansainväliselle merenkulkujärjestölle (IMO) koskien HNS-yleissopimusta. Sopimus sääntelee vastuuta ja korvauksia vahingoista, joita vaarallisten ja haitallisten aineiden merikuljetukset voivat aiheuttaa. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan järjestelyllä pyritään varmistamaan riittävä ja nopea korvaus vahingon kärsijöille.

Pöytäkirja täydentää olemassa olevaa kansainvälistä sääntelyä, joka on aiemmin keskittynyt erityisesti öljyvahinkojen korvaamiseen. Uusi sopimus kattaa laajemman kirjon aineita, kuten nesteytetyn luonnonkaasun (LNG), nestekaasun sekä erilaiset nestemäiset ja kiinteät kemikaalit. Vahingonkorvausvastuu jakautuu aluksen omistajan ja kansainvälisen rahaston välille.

Korvausjärjestelmä on kaksiportainen. Ensisijainen vastuu on aluksen omistajalla, jolla on oltava pakollinen vakuutus mahdollisten vahinkojen varalle. Jos aluksen omistajan vastuuraja ylittyy tai korvausta ei muusta syystä saada, loput kustannukset maksetaan kansainvälisestä HNS-rahastosta. Rahaston varat kerätään vaarallisia aineita meritse vastaanottavilta yrityksiltä perittävillä maksuilla.

Suomen lisäksi useat muut merenkulkumaat ovat valmistelleet sopimuksen ratifiointia. Sopimus tulee kansainvälisesti voimaan vasta, kun riittävä määrä valtioita on sitoutunut siihen ja vastaanotettujen vaarallisten aineiden määrä ylittää määritellyn kynnyksen. Suomessa sopimuksen täytäntöönpano edellyttää muutoksia muun muassa merilakiin.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan sopimukseen liittyminen parantaa Suomen rannikon ja ympäristön suojelua. Samalla se selkeyttää kemikaalialalla toimivien yritysten vastuita suurten onnettomuuksien sattuessa. Suomi on osallistunut sopimuksen valmisteluun pitkään osana laajempaa kansainvälistä yhteistyötä merenkulun turvallisuuden lisäämiseksi.