EU-ministerivaliokunta valmisteli kokouksessaan Suomen kantoja Brysselissä 18.–19. kesäkuuta järjestettävään Eurooppa-neuvostoon. Keskeisimpiä aiheita tulevassa huippukokouksessa ovat tuki Ukrainalle, Lähi-idän tilanne sekä unionin tuleva rahoituskehys vuosille 2028–2034.

Suomi suhtautuu kriittisesti puheenjohtajamaa Kyproksen esitykseen EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä. Valtioneuvoston mukaan esitetty rahoituksen kokonaistaso on liian korkea ja suunnitellut leikkaukset osuisivat liikaa uusiin painopisteisiin, kuten puolustukseen ja kilpailukykyyn. Suomi korostaa neuvotteluissa myös asemaansa itäisenä ulkorajavaltiona sekä pohjoisten alueiden erityisrahoituksen turvaamista.

Ukrainan osalta ministerivaliokunta vahvisti tukensa Euroopan rauhanrahaston (EPF) käytölle. Rahastosta on tarkoitus osoittaa 6,6 miljardia euroa sotilaalliseen avustusoperaatioon, yhteishankintoihin sekä jäsenmaiden takaisinmaksuihin. Rahaston hyödyntäminen tuli mahdolliseksi, kun Unkari luopui vastustuksestaan, tiedotteessa kerrotaan.

Suomi tavoittelee EU-jäsenyysneuvotteluiden edistämistä Ukrainan ja Moldovan osalta tavoitteenaan uusien neuvotteluklusterien avaaminen. Lähi-idän tilanteessa Suomi painottaa diplomatiaa ja kansainvälistä oikeutta sekä siviilien ja infrastruktuurin suojelemista.

Kokouksessa käsiteltiin myös Euroopan lannoitetilannetta ja yrityskauppavalvonnan uudistamista. Suomi pitää tärkeänä EU:n oman lannoitetuotannon kilpailukyvyn vahvistamista ja tukee komission suunnitelmaa päivittää lähes kaksikymmentä vuotta vanhat yrityskauppojen arviointisuuntaviivat.