Politiikka

Suomi julkaisi ensimmäisen indopasifisen politiikkalinjauksensa

Ulkoministeriö on vahvistanut Suomen ensimmäisen indopasifista aluetta koskevan politiikkalinjauksen 15. kesäkuuta 2026. Linjauksella pyritään vahvistamaan Suomen toimijuutta ja taloudellisia suhteita alueella, jonka merkitys globaalille turvallisuudelle ja taloudelle on kasvanut.

Uutismaa·
Suomi julkaisi ensimmäisen indopasifisen politiikkalinjauksensa
Kuva: Eric Gaba

Suomen ulkoministeriö on hyväksynyt maan ensimmäisen kokonaisvaltaisen politiikkalinjauksen indopasifiselle alueelle. Linjauksen tavoitteena on vastata alueen kasvavaan taloudelliseen ja geopoliittiseen merkitykseen sekä edistää Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisia tavoitteita.

Uuden linjauksen mukaan Suomi pyrkii vahvistamaan alueellista vakautta, turvallisuutta ja sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää. Tiedotteen mukaan politiikka tukee Euroopan unionin indopasifista yhteistyöstrategiaa ja tähtää strategisen riippuvuuden vähentämiseen Kiinasta.

Ulkoministeri Elina Valtosen mukaan indopasifisen alueen kehitys vaikuttaa suoraan Euroopan turvallisuuteen. Ulkoministeriön mukaan alueella asuu noin 60 prosenttia maailman väestöstä, ja siellä tuotetaan vastaava osuus globaalista bruttokansantuotteesta. Turvallisuushaasteina alueella nähdään muun muassa valtioiden väliset kiistat, hybridiuhkat sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailu.

Taloudellisesti alue tarjoaa Suomelle mahdollisuuksia viennin ja innovaatioiden edistämiseen. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio toteaa tiedotteessa, että investoinnit ja toimitusketjut indopasifisessa maissa ovat merkittäviä suomalaiselle osaamiselle. Suomi pyrkii hyödyntämään myös EU:n vapaakauppasopimuksia kauppasuhteiden syventämiseksi.

Linjauksessa korostetaan lisäksi kriisinkestävyyden vahvistamista eri tasoilla. Ulkoministeriön mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on entisestään korostanut Euroopan ja indopasifisen alueen turvallisuuksien keskinäisriippuvuutta. Alue on keskeinen myös ilmastopäästöjen hallinnan kannalta, sillä se vastaa noin 60 prosentista globaaleista päästöistä.