Suomessa vietetään ruotsalaisuuden päivää
Suomessa vietetään perjantaina ruotsalaisuuden päivää. Päivän tarkoituksena on nostaa esiin ruotsin kielen asemaa Suomessa ja juhlistaa suomenruotsalaista kulttuuria.
Ruotsalaisuuden päivää on vietetty Suomessa vuodesta 1908 lähtien. Päivän tarkoituksena on vahvistaa suomenruotsalaisen väestön yhteenkuuluvuuden tunnetta ja juhlistaa maan kaksikielisyyttä. Ajankohta valittiin kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivän mukaan, joka on 6. marraskuuta.
Tilastokeskuksen mukaan ruotsia puhuu äidinkielenään noin 5,2 prosenttia Suomen väestöstä. Valtaosa ruotsinkielisestä väestöstä asuu Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa sekä Ahvenanmaalla, joka on yksikielisesti ruotsinkielinen maakunta.
Päivän juhlistamiseen kuuluu perinteisesti muun muassa lippu- ja kuorolauluja. Yksi tunnetuimmista ruotsalaisuuden päivään liittyvistä symboleista on Modersmålets sång eli Äidinkielen laulu, jota esitetään usein juhlatilaisuuksissa.
Kulttuurisesti suomenruotsalaisuus näkyy laajasti kirjallisuudessa, kuvataiteessa ja teatterissa. Tunnettuja suomenruotsalaisia vaikuttajia ovat olleet muiden muassa kirjailija Tove Jansson, säveltäjä Jean Sibelius ja runoilija Edith Södergran. Heidän tuotantonsa muodostaa merkittävän osan Suomen yhteistä kulttuuriperintöä.
Kansallisten juhlapäivien yhteydessä julkaistaan usein tietokilpailuja ja testejä, joilla pyritään lisäämään kansalaisten tietämystä historian merkkipaaluista ja kieliryhmien välisistä eroavaisuuksista. Yleisradio on julkaissut tänä vuonna visailun, jossa testataan tietoja ruotsalaisuuden päivästä ja suomenruotsalaisesta kulttuurista.