Suomenruotsalainen kirjallisuustuki painottuu kirjoittajiin kustantamoiden sijaan
Suomenruotsalaisen kirjallisuuden edistämiseen tarkoitetut tuot jaetaan pääasiassa kirjoittajille tekstien luomiseen, kun taas kirjojen valmistus ja markkinointi jäävät vähemmälle huomiolle. SLS:n ja Svenska kulturfondenin tuore selvitys paljastaa alan hauraan rakenteen ja yksityisten säätiöiden suuren merkityksen rahoituksessa.
Suomenruotsalaisen kirjallisuuden tukeminen keskittyy vahvasti tekstin tuottamiseen eikä niinkään kirjojen julkaisemiseen. Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) ja Svenska kulturfonden ovat selvittäneet alan tukirakenteita vuosina 2015–2025. Selvityksen mukaan tuki kohdistuu ensisijaisesti kirjailijoille ja kuvittajille, kun taas kustantamoille myönnettävä tuki on huomattavasti vähäisempää.
Yksityisten säätiöiden ja rahastojen rooli on suomenruotsalaisella kirjallisuuskentällä keskeinen. Selvitys osoittaa, että peräti 85 prosenttia tuesta tulee yksityisiltä lahjoittajilta ja valtion osuus jää 15 prosenttiin. Yli puolet kaikesta tuesta ohjataan suoraan kirjailijoille ja muille sisällöntuottajille. Kustantamot saavat seitsemän prosenttia tuesta, joka on tarkoitettu kirjojen tuotantoon, myyntiin ja markkinointiin.
SLS:n kirjallisuuden edistämispäällikkö Agneta Rahikainen toteaa tiedotteessa, että vähentynyt lukeminen ja kirjojen ostaminen ovat kiristäneet suomenruotsalaisen vähemmistökirjallisuuden toimintaedellytyksiä. Rahikaisen mukaan selvityksen tavoitteena oli luoda kokonaiskuva tuista, jotta tukimuotoja voitaisiin kehittää tehokkaammin ja varmistaa kirjallisuuden laatu sekä laajuus.
Tukien jakautumisessa on havaittavissa eroja tyylilajien välillä. Runoilijat saavat eniten tukea suhteessa julkaistujen teosten määrään. Myös proosakirjailijat saavat merkittävästi tukea, lukuun ottamatta tiettyjä genrekirjailijoita. Sen sijaan tietokirjailijoiden saama tuki on vähäistä suhteessa julkaistuihin nimikkeisiin. Tyypillistä on myös se, että suuri määrä kirjailijoita saa pieniä summia, ja vain pieni osa saa suurempia työskentelyapurahoja.
Svenska kulturfondenin johtava asiamies Åsa Juslin kertoo, että kirjallisuus ja lukemisen edistäminen ovat säätiön tärkeimpiä painopistealueita ruotsin kielen säilymisen kannalta. Juslinin mukaan työskentelyapurahat ovat säätiön kilpailluimpia tukimuotoja. Uusi kartoitus toimii jatkossa työkaluna apurahahakemusten käsittelyssä ja päätöksenteossa.