Suomen ulkoasiainhallinnon historiaa on koottu uuteen tutkimukseen
Turun yliopiston tutkijaryhmä on julkaissut laajan historiateoksen, joka analysoi Suomen ulkoasiainhallinnon toimintaa vuosina 1982–1995. Professori Louis Clercin toimittama teos käy läpi ministeriön sopeutumista kylmän sodan päättymiseen ja EU-jäsenyyteen.
Teos tarkastelee Suomen ulkopolitiikan ja diplomatiasta vastaavan organisaation kehitystä aikakaudella, jota leimasivat kylmän sodan päättyminen, Neuvostoliiton romahdus sekä Suomen liittyminen Euroopan unioniin. Kirja perustuu laajaan arkistoaineistoon ja tutkijoiden tekemään analyysiin.
Työryhmä, johon kuului yhteensä 13 tutkijaa, on selvittänyt ulkoministeriön sisäistä organisoitumista ja sen roolia Suomen kansainvälisen aseman murroksessa. Kirjoittajien mukaan jakso oli ministeriölle sopeutumisen ja uudistumisen aikaa, kun perinteinen puolueettomuuspolitiikka jouduttiin määrittelemään uudelleen muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa.
Ulkoasiainhallinnon historia -sarjan neljäs osa on jatkoa aiemmille tutkimuksille, jotka ovat kattaneet hallinnon vaiheet itsenäistymisestä lähtien. Uusin osa päättyy vuoteen 1995, jolloin Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen. Jäsenyys merkitsi merkittävää muutosta ulkoasiainhallinnon päivittäiseen työhön ja hallintorakenteisiin.
Tiedotteen mukaan hanke on toteutettu riippumattomana tutkimuksena, vaikka se käsittelee valtionhallinnon keskeistä instituutiota. Teos tarjoaa uutta tietoa siitä, miten Suomen ulkopoliittinen johto ja virkakunta reagoivat 1980-luvun ja 1990-luvun alun historiallisiin käännekohtiin.