Suomen ukkoskausi jäi poikkeuksellisen vähäsalamaiseksi
Suomen ukkoskausi oli tänä vuonna poikkeuksellisen hiljainen, ja salamoita havaittiin kolmanneksi vähiten viimeisen 25 vuoden aikana. Ilmatieteen laitoksen mukaan touko–syyskuun salamamäärä jäi merkittävästi pitkän ajan keskiarvosta.
Suomessa paikannettiin touko–syyskuun välisenä aikana yhteensä noin 44 000 maasalamaa. Määrä on vain noin kolmannes verrattuna vuosien 2002–2025 väliseen keskiarvoon, joka on noin 122 000 salamaa vuodessa.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kulunut ukkoskausi sijoittuu 2000-luvun mittaushistoriassa kolmanneksi vähäsalamaisimmaksi. Vähemmän salamoita on havaittu ainoastaan vuosina 2015 ja 2008.
Kesän salamarunsain päivä oli 16. elokuuta, jolloin Suomen alueella paikannettiin 5 600 maasalamaa. Tyypillisesti vilkkaimpina ukkospäivinä salamaniskuja voidaan havaita yli 10 000 kappaletta.
Ukkoskauden hiljaisuuteen vaikutti erityisesti korkeapainepainotteinen sää, joka esti laajojen ukkosrintamien muodostumisen. Vaikka kesä oli monin paikoin lämmin, ilmankosteus ja ilmakehän epävakaus eivät riittäneet synnyttämään tavanomaista määrää salamoita.
Säätyypin vuoksi ukkoset jäivät tänä vuonna pääosin paikallisiksi ja lyhytkestoisiksi. Suurimmat salamamäärät keskittyivät maan länsi- ja keskiosiin, kun taas itäisessä Suomessa ja Lapissa ukkoshavaintoja tehtiin keskimääräistä vähemmän.