Suomen susikannan kasvu pysähtyi kuolleisuuden noustessa
Suomen susikannan kasvu on pysähtynyt ja yksilömäärä pysynyt edeltävän vuoden tasolla. Luonnonvarakeskuksen mukaan kehityksen taustalla on erityisesti lisääntynyt metsästys ja tunnetun kuolleisuuden huomattava kasvu.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen kanta-arvion mukaan Suomessa oli maaliskuussa 2026 noin 430 sutta. Yksilömäärä on säilynyt samalla tasolla kuin edellisvuonna. Tulosta selittää tiedotteen mukaan susien tunnetun kokonaiskuolleisuuden yli kaksinkertaistuminen edelliseen vuoteen verrattuna.
Metsästyksellä on ollut suora vaikutus kannan kehitykseen. Elokuun 2025 ja maaliskuun 2026 välisenä aikana tunnettu kokonaiskuolleisuus oli 155 yksilöä. Tästä määrästä kiintiömetsästyksessä kaadettiin 81 sutta. Lisäksi vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla poistettiin 34 yksilöä erityisesti poronhoitoalueella, jossa ei maaliskuussa todettu enää pysyviä laumareviirejä.
Maaliskuussa Suomessa arvioitiin olevan 77 susireviiriä. Näistä 55 oli perhelaumojen ja 22 parien hallussa. Luonnonvarakeskus huomauttaa, että 18 reviiriä jäi ilman lauma- tai paristatusta, koska toinen tai molemmat lisääntyvistä yksilöistä oli poistettu metsästyksen tai poliisin päätöksen seurauksena.
Erikoistutkija Mia Valtosen mukaan viime talven metsästys pyrittiin kohdistamaan kokonaisiin laumoihin. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin tapauksia, joissa viereisen lauman lisääntyvä yksilö tuli ammutuksi kiintiöalueella. Poistumien vaikutukset naapurilaumojen reviirirajoihin selviävät tarkemmin vasta tulevan talven havaintojen myötä.
Ennustemallin mukaan susikanta kasvaa pentueiden myötä syksyksi ja on marraskuussa 2026 arviolta 492–691 yksilöä. Kanta-arvio perustuu Tassu-järjestelmän havaintoihin, DNA-seurantaan ja tutkimustietoon. Luken mukaan vapaaehtoisten keräämien DNA-näytteiden ja havaintojen merkitys arvion tarkkuudelle on huomattava.