Valtioneuvoston torstaina eduskunnalle antaman ilmastovuosikertomuksen mukaan Suomen päästöt vähenivät kaikilla pääsektoreilla. Suurin lasku nähtiin päästökauppasektorilla, jossa päästöt putosivat 11 prosenttia. Taakanjakosektorilla, johon kuuluvat muun muassa liikenne ja maatalous, vähennystä kertyi viisi prosenttia. Maankäyttösektorin nettopäästöt laskivat puolestaan kolme prosenttia.

Päästöjen vähenemisen taustalla on erityisesti energiajärjestelmän muutos. Raportin mukaan kivihiilen käyttö päättyi Suomessa keväällä 2025, ja samalla turpeen, öljyn sekä maakaasun kulutus laski. Sähköntuotannossa fossiiliset polttoaineet on korvattu lähes kokonaan tuuli- ja ydinvoimalla. Myös tieliikenteen sähköistyminen ja uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite vaikuttivat myönteiseen kehitykseen.

Vaikka suunta on laskeva, hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä vaatii ympäristöministeriön mukaan lisätoimia. Haasteena ovat erityisesti metsien heikentyneet hiilinielut. Hallitus pyrkii vahvistamaan nieluja kehittämällä metsänhoidon toimintatapoja ja tukemalla metsien kasvua.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala korostaa tiedotteessa, että ilmastopolitiikan on oltava pitkäjänteistä, jotta yrityksillä on varmuus investoida puhtaisiin ratkaisuihin. Hallituksen työtä ohjaavat jatkossa erityisesti päivitetty energia- ja ilmastostrategia sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma.

Päästövähennysten ohella Suomessa keskitytään ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Valtioneuvoston mukaan sopeutumisen näkökulma on vahvistunut osana yleistä yhteiskunnan varautumista, ja ilmastoriskien hallintaa on kehitetty paikallisella tasolla. Nykyarvion mukaan Suomi voi täyttää EU-velvoitteensa taakanjakosektorilla käyttämällä lainsäädännön sallimia joustomahdollisuuksia.