Suomen merikotkakannat elpyvät tasaisesti rannikolla ja Lapissa
Suomen merikotkakannat elpyvät samankaltaista tahtia sekä rannikkoalueilla että Lapissa, kertoo uusi pitkäaikaistutkimus. Populaatioiden kasvun taustalla on kuitenkin huomattavia eroja eri ikäryhmien selviytymisessä.
Suomen merikotkapopulaatiot ovat elpyneet tasaisesti sekä Itämeren rannikolla että arktisessa Lapissa. Tuore seurantatutkimus osoittaa, että vaikka populaatioiden kasvuvauhti on ollut samankaltaista, niiden rakenteellisessa kehityksessä on merkittäviä alueellisia eroja.
Tutkimuksen mukaan rannikon ja Lapin populaatioiden elpymistä selittävät osittain eri tekijät. Rannikolla keskeisessä roolissa on ollut pesivien aikuisten lintujen selviytyvyys, kun taas Lapissa nuorten yksilöiden selviytyminen on vaikuttanut populaation kasvuun merkittävämmin.
Erojen taustalla arvioidaan olevan ympäristötekijöiden ja ravinnon saatavuuden vaihtelu eri elinympäristöissä. Merikotka on pitkäikäinen petolintu, jonka kanta romahti Suomessa 1900-luvulla ympäristömyrkkyjen ja vainon vuoksi, mutta laji on sittemmin runsastunut suojelutoimien ansiosta.
Tutkijat arvioivat, että saatua tietoa voidaan hyödyntää muidenkin pitkäikäisten lajien suojelutyössä. Tulokset auttavat kohdentamaan seuranta- ja hoitotoimenpiteitä tarkemmin eri ikäryhmiin ja maantieteellisiin alueisiin.
Tutkimus on osa laajempaa pitkäaikaisseurantaa, jossa on seurattu merikotkien pesintää ja eloonjääntiä useiden vuosikymmenten ajan. Seurantatyö antaa tiedotteen mukaan pohjaa petolintukantojen kestävälle hoidolle tulevaisuudessa.