Ruokaviraston tuoreiden tilastojen mukaan Suomen elintarvikeviennin arvo nousi viime vuonna 2,3 miljardiin euroon, mikä merkitsee viiden prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Viennin edistämisessä hyödynnettiin Suomen hyvää elintarviketurvallisuustilannetta. Erityisesti EU:n ulkopuolelle suuntautuvien vientitodistusten määrä kasvoi 17 prosenttia.

Vuoden 2025 aikana viranomaiset tekivät lähes 24 000 elintarvikevalvonnan tarkastusta. Ruokaviraston mukaan yli 84 prosenttia tarkastustuloksista arvioitiin joko oivallisiksi tai hyviksi. Myönteinen kehitys avasi uusia markkinoita muun muassa Vietnamissa, ja siipikarjanlihan vienti Kiinaan käynnistyi. Osastonjohtaja Ville Kekkosen mukaan korkea turvallisuustaso ja yhteistyö yritysten kanssa ovat viennin jatkuvuuden perusedellytyksiä.

Vaikka yleiskuva on positiivinen, ruokamyrkytysepidemioiden määrä ylitti asetetut tavoitteet. Vuonna 2025 raportoitiin 48 epidemiaa, joissa sairastui yhteensä 1 191 henkilöä. Luvut ovat korkeampia kuin vuonna 2024. Yleisimmäksi taudinaiheuttajaksi tunnistettiin norovirus. Kehitettävää havaittiin myös yritysten omavalvonnan osaamisessa, vaikka valtaosa elintarvikehuoneistoista noudattaakin säädöksiä hyvin.

Muiden riskien hallinta pysyi vakaana. Salmonellatilanne alitti asetetun 0,5 prosentin enimmäistavoitteen, ja eläinten lääkityssäädöksiä noudatettiin valvontatietojen mukaan tunnollisesti. Elintarvikkeiden takaisinvetoja tehtiin 299 kertaa, mikä on hieman edellisvuotta vähemmän. Torjunta-ainejäämiä havaittiin eniten EU:n ulkopuolelta tuoduissa tuotteissa, kun taas kotimaiset ja EU-alueen tuotteet olivat puhtaita.

Suomen elintarvikevalvonnasta vastaavat pääosin kuntien viranomaiset yhteistyössä Tullin ja Ruokaviraston kanssa. Raportin mukaan hyvän turvallisuustason ylläpitäminen on keskeinen tekijä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta.