Talous

Suomeen suunnitellaan yli 26 gigawattia aurinkovoimaa – lupaprosessiin kaavaillaan muutoksia

Suomessa on tällä hetkellä suunnitteilla yli 26 gigawattia teollista aurinkovoimakapasiteettia, kertoo edunvalvontajärjestö Suomen uusiutuvat ry. Rakentamisluvan saaneiden hankkeiden määrä on kasvanut nopeasti, mutta alan toimijat varoittavat uuden lainsäädännön mahdollisista hidastusvaikutuksista.

Uutismaa··Oulu
Suomeen suunnitellaan yli 26 gigawattia aurinkovoimaa – lupaprosessiin kaavaillaan muutoksia
Kuva: ePressi – Kaikki tiedotteet

Suomessa on vireillä yhteensä 300 teollisen mittaluokan aurinkovoimahanketta, joiden yhteiskapasiteetti nousee yli 26 gigawattiin. Suomen uusiutuvat ry:n päivittämän hankeportfolion mukaan rakentamisluvan saaneiden hankkeiden määrä on kasvanut merkittävästi, ja tällä hetkellä luvitettuna on 77 hanketta yhteisteholtaan 4,6 gigawattia. Rakennusvalmiiden hankkeiden kapasiteetti on lisääntynyt noin gigawatilla viimeisen puolen vuoden aikana.

Maakunnittain tarkasteltuna aurinkovoiman rakentaminen keskittyy vahvimmin Satakuntaan, jossa on vireillä 29 hanketta yhteisteholtaan 3,3 gigawattia. Muita merkittäviä keskittymiä ovat Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Kuntatasolla eniten yksittäisiä hankkeita suunnitellaan Loviisaan, kun taas kapasiteetilla mitattuna suurimmat kokonaisuudet sijoittuvat Kauhajoelle, Kouvolaan ja Lappeenrantaan.

Samaan aikaan kun hankekehitys etenee, toimiala kantaa huolta valmisteilla olevasta lainsäädäntömuutoksesta. Eduskunnan käsittelyssä oleva alueidenkäyttölaki asettaisi yli 50 hehtaarin aurinkovoimaloille kaavoituspakon. Nykyisin hankkeita on voitu edistää suoraan rakennusluvilla, jos kunta on katsonut sen mahdolliseksi.

Suomen uusiutuvat ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkosen mukaan suunniteltu 50 hehtaarin raja lisäisi byrokratiaa ja voisi viivästyttää investointeja. Mikkosen mukaan vaatimus on ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa, joissa on luvattu sujuvoittaa luvitusta erityisesti joutomailla. Yhtiön mukaan uusi sääntely saattaisi ruuhkauttaa kuntien hallintoa ja vaikeuttaa hankkeiden taloudellisten hyötyjen ennakointia paikallistasolla.