Suomalaisten tyypillinen velka kasvoi 41 prosenttia kymmenessä vuodessa
Suomalaisten tyypillinen kulutus- ja opintovelka on kasvanut 41 prosenttia kymmenen vuoden aikana, selviää lainavertailupalvelu Nordsekin analyysista. Vaikka mediaanivelka on noussut, asuntokuntien keskimääräinen velka on kääntynyt laskuun velkajakauman tasaantumisen myötä.
Suomalaisten asuntokuntien muun kuin asuntovelan mediaani nousi kymmenessä vuodessa 11 207 eurosta 15 830 euroon. Nordsek Oy:n tekemän selvityksen mukaan tämä vastaa 41 prosentin kasvua. Samaan aikaan keskimääräinen velka kuitenkin laski 29 553 eurosta 26 744 euroon.
Tilastokeskuksen aineistoon perustuva tarkastelu osoittaa, että velkajakauma on tasaantunut. Yhtiön mukaan muutos selittyy sillä, että pienimmät velat ovat kasvaneet samalla kun kaikkein suurimmat velat ovat pienentyneet. Esimerkiksi suurimman kymmeneksen velkamäärä laski yli 11 prosenttia kymmenen vuoden takaisesta.
Velallisten asuntokuntien osuus on suurimmillaan kasvukunnissa ja suurten kaupunkien kehysalueilla. Korkein velallisten osuus löytyy Limingasta, missä 51,1 prosentilla asuntokunnista on muuta kuin asuntovelkaa. Matalin osuus on Rääkkylässä, 21,7 prosenttia. Nordsekin mukaan erot selittyvät väestörakenteella, sillä velkaantuminen on yleisintä lapsiperheiden suosimilla alueilla.
Maakunnallisesti mediaanivelat ovat korkeimpia Uudellamaalla ja matalimpia Kainuussa. Nordsek Oy:n perustaja Jim Forsbom huomauttaa tiedotteessa, että keskiarvo on velkakeskustelussa usein harhaanjohtava, sillä velka on jakautunut aiempaa laajemmalle joukolle kohtuullisen kokoisina erinä.
Selvityksessä käytetty ”kulutus- ja muut velat” -luokka sisältää kulutusluottojen lisäksi myös opintovelat sekä muut velat, jotka eivät ole asuntovelkaa tai elinkeinotoiminnan velkaa. Opintolainojen määrän kasvu selittää osaltaan mediaanivelan nousua erityisesti korkeakoulukaupungeissa.
Vuoden 2025 lopussa muuta kuin asuntovelkaa oli noin 1,1 miljoonalla suomalaisella asuntokunnalla. Kaikkiaan suomalaisten asuntokuntien velkasumma oli yhteensä noin 137 miljardia euroa. Tiedotteen mukaan suurimpien velkojen pienentyminen ajoittuu samaan aikaan yleisen korkotason nousun kanssa.