Suomalaista kekriperinnettä elvytetään nauriista tehdyillä kitupiikeillä
Maa- ja kotitalousnaiset nostaa tänä syksynä esiin perinteistä suomalaista kekriä ja nauriista koverrettua kitupiikki-lyhtyä. Lokakuussa alkavilla kekriviikoilla halutaan kiinnittää huomiota kotimaiseen ruoantuotantoon, sesonkiajatteluun ja historiallisiin tapoihin.
Maa- ja kotitalousnaisten (MKN) järjestämät kekriviikot ajoittuvat tänä vuonna lokakuun 12. päivän ja marraskuun 1. päivän väliselle ajalle. Järjestö pyrkii elvyttämään vanhaa suomalaista kekriperinnettä, johon kuuluu olennaisesti sadonkorjuun juhlistaminen ja kiitollisuus tuotetusta ruoasta.
Yksi perinteisimmistä kekrin symboleista on nauriista koverrettu lyhty, jota kutsutaan kitupiikiksi. Tiedotteen mukaan nimi juontuu historiallisesta tavasta asettaa nauriin sisään lampaanrasvaan kastettu tikku, joka paloi kituen. Nykyään järjestö suosittelee käyttämään lyhdyn sisällä esimerkiksi led-tuikkua.
MKN Keskuksen kehityspäällikkö Marita af Klercker toteaa tiedotteessa, että vaikka kurpitsat ovat yleistyneet syystunnelmoinnissa, nauris on suomalaisen perinteen aito vastine. Ennen perunan yleistymistä nauris oli yksi maan tärkeimmistä viljelyskasveista. Koverrettu nauriin sisus voidaan hyödyntää ruoanlaitossa, mikä tukee hävikin vähentämistä.
Kekrin ydinviestiksi järjestö nostaa kotimaisen ruoantuotannon ja huoltovarmuuden merkityksen. Af Klerckerin mukaan sadonkorjuun juhlistaminen auttaa ymmärtämään ruoan alkuperää ja sen eteen tehtävää työtä. Järjestö kannustaa kuluttajia suosimaan sesongin mukaisia kotimaisia kasviksia, lihaa ja kalaa.
Maa- ja kotitalousnaiset jakaa kekriviikkojen aikana ohjeita kitupiikin valmistukseen sekä sesongin mukaisia reseptejä verkkosivuillaan ja sosiaalisen median kanavissa. Perinteinen kekri päätti entisaikaan maatalousvuoden, ja siihen liittyi uskomuksia esi-isien vierailuista ja tulevan vuoden sato-onnesta.