Talous

Suomalaiset paikkaavat talouttaan kullan myynnillä – rahat menevät elämiseen

Kullan korkea maailmanmarkkinahinta on saanut suomalaiset myymään arvometalleja arjen kustannusten kattamiseksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa kultaa myyneistä käytti saadut rahat elämiseen ja laskujen maksuun.

Uutismaa··Pääkaupunkiseutu
Suomalaiset paikkaavat talouttaan kullan myynnillä – rahat menevät elämiseen
Kuva: ePressi – Kaikki tiedotteet

Kultakiertue-yhtiön teettämän ja Norstatin toteuttaman tutkimuksen mukaan 28 prosenttia 18–74-vuotiaista suomalaisista on myynyt kultaa. Myyntiaktiivisuus on kasvanut huomattavasti vuoden 2023 jälkeen, ja yli puolet vastaajista nimeää kullan korkean markkinahinnan suoraksi syyksi myyntipäätökselleen.

Kullasta saaduilla varoilla on yhtiön mukaan merkittävä rooli kotitalouksien taloudenhallinnassa. Tutkimukseen vastanneista kullan myyjistä 66 prosenttia kertoi käyttäneensä rahat juokseviin elinkustannuksiin. Lisäksi 15 prosenttia vastaajista maksoi saaduilla tuloilla laskuja tai velkoja, kun taas matkailuun ja sijoittamiseen rahoja ohjasi noin kymmenesosa vastaajista.

Eri ikäryhmien välillä havaittiin selkeitä eroja myytävissä esineissä. Yli 65-vuotiaat myyvät eniten rikkoutuneita koruja ja perintöesineitä, kun taas 35–54-vuotiaiden ryhmässä korostuivat erokorut, kuten vihki- ja kihlasormukset. Pieni osa vastaajista, noin kolme prosenttia, ilmoitti myyneensä myös kultahampaita.

Kultakiertueen operatiivinen johtaja Mira Koivisto kertoo tiedotteessa, että yhtiön ostama kulta päätyy kierrätykseen. Sulatuksen jälkeen raaka-ainetta hyödynnetään muun muassa teollisuuden komponenteissa, ja osa koruista päätyy takaisin myyntiin. Tutkimuksen mukaan 61 prosenttia suomalaisista pitää kullan kierrättämistä vastuullisena toimintana.

Suomessa kehitetty toimintamalli on laajentunut kansainvälisesti, ja Kultakiertue-brändillä operoiva yhtiö kertoo toimivansa nykyään Pohjoismaiden lisäksi myös muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Yhtiön viime vuoden liikevaihto oli 93 miljoonaa euroa, ja se työllistää Helsingissä yli 150 henkilöä.

Norstatin toteuttamaan internet-paneelitutkimukseen vastasi heinäkuussa 1 008 suomalaista. Otos edustaa valtakunnallisesti 18–74-vuotiaiden väestöryhmää.