Deloitten tuoreen Gen Z and Millennial -tutkimuksen mukaan suomalaiset millenniaalit ovat huomattavasti globaalia verrokkiryhmäänsä harvemmin kiinnostuneita johtotehtävistä. Suomalaisista millenniaaleista vain 36 prosenttia tavoittelee ylimmän johdon paikkoja, kun maailmanlaajuisesti vastaava luku on 67 prosenttia. Myös kiinnostus keskijohdon ja esihenkilötyön tehtäviin on Suomessa selvästi kansainvälistä tasoa matalampaa.

Suomessa johtotehtävissä toimii tällä hetkellä noin kolmannes sekä Z-sukupolvesta että millenniaaleista. Globaalisti luvut ovat merkittävästi korkeammat: Z-sukupolvella 45 prosenttia ja millenniaaleilla 61 prosenttia. Deloitten Human Capital -palveluiden johtaja Janne Liukkonen arvioi tiedotteessa, että suomalaisen johtamiskulttuurin tasavertaisuus saattaa vähentää tarvetta hakeutua virallisiin johtaja-asemiin. Suomessa työntekijät kokevat usein tulleensa kuulluiksi asemasta riippumatta.

Z-sukupolvi suhtautuu suomalaisia millenniaaleja myönteisemmin johtajuuteen, sillä 74 prosenttia heistä on kiinnostunut johtotehtävistä jossain vaiheessa uraansa. Molempia sukupolvia yhdistää kuitenkin se, ettei nopeaa etenemistä tavoitella hinnalla millä hyvänsä. Vastaajat painottavat työn ja vapaa-ajan tasapainoa, vakautta sekä työn merkityksellisyyttä. Nopeat ylennykset häviävät suosiossa tasaiselle urakehitykselle ja sivusuuntaisille siirroille.

Mielikuvat johtotehtävistä liittyvät vahvasti negatiivisiin odotuksiin. Suurimpina esteinä pidetään pelkoa stressistä, uupumisesta ja liian suuresta vastuusta. Tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että johtoasemassa olevat kokevat voivansa henkisesti paremmin ja hallitsevansa vapaa-aikansa paremmin kuin uransa alussa olevat työntekijät.

Vuosittain toteutettavaan tutkimukseen vastasi maailmanlaajuisesti yli 22 500 henkilöä 44 maasta. Suomesta tutkimukseen osallistui 300 vastaajaa. Millenniaaleiksi tutkimuksessa määritellään vuosina 1983–1994 syntyneet ja Z-sukupolveksi vuosina 1995–2007 syntyneet.