Suomen valtio tavoittelee korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuuden nostamista 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja pitkällä aikavälillä jopa 60 prosenttiin. STTK muistuttaa tiedotteessaan, että määrällinen kasvu vaatii riittävät resurssit, jotta tutkintojen taso ei laske opiskelijamäärien kasvaessa.

Järjestö on huolissaan siitä, miten opetusresurssit ja ohjaus riittävät, jos aloituspaikkoja lisätään ilman vastaavaa rahoitusta. STTK:n mukaan koulutuspoliittisten tavoitteiden keskiössä tulisi olla tutkintojen määrän sijaan osaamisen laatu ja työelämän tarpeisiin vastaaminen.

Koulutuksen saavutettavuus on toinen STTK:n esiin nostama teema. Järjestö katsoo, että korkeakoulutukseen hakeutumisen on oltava mahdollista erilaisista taustoista tuleville, ja osaamisen kehittämistä tulisi tukea läpi työuran. Tämä edellyttää joustavia opintopolkuja myös työssäkäyville.

Keskustelu koulutusmääristä kytkeytyy Suomen tavoitteeseen nostaa maan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset (TKI) neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. STTK korostaa, että TKI-tavoitteiden saavuttaminen on mahdotonta ilman korkeasti koulutettua ja osaavaa työvoimaa, mutta laadusta tinkiminen voisi vaarantaa tavoitteen toteutumisen.