Sosiaali- ja terveysministeriön alustavan lausuntokoosteen mukaan uudistuksen tavoitteita pidetään pääosin perusteltuina. Tavoitteena on muun muassa varhaisen tuen vahvistaminen, palveluprosessien joustavoittaminen sekä sosiaalityön aseman parantaminen. Tiedotteen mukaan lausujat kuitenkin painottavat, että sääntelyä ja vaikutusten arviointia on vielä täsmennettävä.

Lausunnoissa on noussut esiin huoli uudistukseen liittyvistä säästövaikutuksista. Osa lausujista arvioi, että resurssien vähentäminen voi vaikuttaa henkilöstön jaksamiseen ja palvelujen saatavuuteen. Myös asiakasmaksujen mahdollisten korotusten pelätään vaikeuttavan hakeutumista palveluihin, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien osalta.

Lausunnoissa on otettu kantaa myös palvelurakenteen muutoksiin, kuten kuntouttavan työtoiminnan lakkauttamiseen. Huolta herätti ministeriön mukaan erityisesti kasvatus- ja perheneuvonnan tulevaisuus. Ammattijärjestöt korostivat palautteessaan henkilöstöresursseja ja asiakasturvallisuutta, kun taas julkisen sektorin toimijat painottivat toimeenpannon aikataulua ja tarvittavaa valtakunnallista tukea.

Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoittaa käyvänsä palautteen läpi kesäkuun aikana. Esitysluonnosta on tarkoitus tarkentaa saadun palautteen pohjalta ennen sen toimittamista lainsäädännön arviointineuvostolle. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2026 osana budjettilakien käsittelyä.