Sompion tekojärvien rakentaminen muutti Lapin ympäristöhistoriaa
Sompion alueen luonnonvarojen hyödyntäminen energiantuotannossa on jättänyt pysyvän jäljen Lapin maisemaan ja historiaan. Tekojärvien rakentaminen toteutettiin sähköntuotannon ehdoilla, ja luonnonsuojelulliset näkökulmat jäivät suurhankkeiden tavoitteiden varjoon.
Lokan ja Porttipahdan tekojärvien rakentaminen 1960- ja 1970-luvuilla muutti merkittävästi Lapin luonnonmaisemaa ja paikallisten asukkaiden elinolosuhteita. Hankkeiden tavoitteena oli turvata valtakunnallinen sähköntuotanto, mutta samalla ne peittivät alleen laajoja suo- ja metsäalueita Sompiossa.
Rakennuspäätösten taustalla vaikutti tarve säädellä Kemijoen virtaamaa ja maksimoida vesivoiman tuotanto. Laajat allasalueet vaativat asukkaiden siirtämistä ja perinteisten elinkeinojen, kuten poronhoidon ja kalastuksen, sopeuttamista muuttuneeseen ympäristöön.
Keskustelu suuralueiden luonnonsuojelusta ja teollisuushankkeiden suhteesta on jatkunut vuosikymmeniä. Tiedotteen mukaan historiallinen tarkastelu osoittaa, etteivät luonnonsuojelulliset perusteet ole toistaiseksi pysäyttäneet yhtäkään suuren mittaluokan energiainfrastruktuurin hanketta Suomessa.
Tekojärvien vaikutukset ekosysteemiin ovat olleet pysyviä. Vaikka alueet ovat nykyään osa vakiintunutta vesistörakennetta, niiden rakennushistorian yhteiskunnalliset ja ekologiset seuraukset puhuttavat yhä erityisesti paikallisväestön ja ympäristötutkijoiden keskuudessa.