Siviilipalveluslaki uudistuu: velvolliset tiiviimmin osaksi valmiutta
Hallitus esittää siviilipalveluslakiin muutoksia, jotka vahvistavat siviilipalvelusvelvollisten roolia osana yhteiskunnan varautumista. Uudistus pidentää palveluksen koulutusjaksoa ja mahdollistaa viranomaisten avustamisen suuronnettomuuksissa ja muissa häiriötilanteissa.
Suomen hallitus esitti torstaina 24. syyskuuta muutoksia siviilipalveluslakiin. Uudistuksen tavoitteena on kytkeä siviilipalvelus aiempaa tiiviimmin osaksi yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja laajentaa siviilipalvelusvelvollisten käyttömahdollisuuksia häiriö- ja kriisitilanteissa.
Lainmuutoksen myötä siviilipalvelusta suorittavia ja sen reserviin kuuluvia voitaisiin hyödyntää viranomaisten tukena esimerkiksi suuronnettomuuksissa, epidemioissa ja öljyvahinkojen torjunnassa. Työministeri Matias Marttisen mukaan uudistuksella varmistetaan, että siviilipalvelusvelvollisten osaaminen saadaan täysimääräisesti yhteiskunnan käyttöön kriisitilanteissa.
Siviilipalveluksen kokonaiskesto pysyy nykyisessä 347 päivässä, mutta palveluksen alkuvaiheen koulutusjakso pitenee. Nykyinen neljän viikon koulutus jakso muuttuu 5–8 viikon mittaiseksi, ja sen sisältöä painotetaan laaja-alaiseen turvallisuusosaamiseen ja väestönsuojeluun. Jatkossa kaikki siviilipalveluksen reserviin kuuluvat voidaan kutsua kertauspalvelukseen.
Uudistus tuo joustoa myös siviili- ja varusmiespalvelun väliseen liikkumiseen. Esityksen mukaan aloitetusta siviilipalveluksesta voi jatkossa siirtyä suorittamaan varusmiespalvelusta. Vastaavasti Puolustusvoimien reservistä siviilipalvelukseen hakeutuneilla on mahdollisuus palata takaisin sotilasreserviin.
Sotilaallisten kriisien aikana valtio ottaisi vastatakseen työpalvelusta aiheutuvat kustannukset, ja palvelus kohdennettaisiin kriisin kannalta kriittisiin tehtäviin. Hallitus esittää samalla muutoksia sotilasavustuslakiin sekä lakiin maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta. Muutosten on tarkoitus astua voimaan vuoden 2027 alusta.