Sisäministeriön julkaisema suunnitelma vuosille 2026–2029 pohjautuu aiempaan riskiarvioon, jonka mukaan suomalaiset voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ja säätiöt eivät muodosta järjestelmällistä korkeaa riskiä. Mahdolliset uhat liittyvät tiedotteen mukaan tarkemmin rajattuihin toimintatapoihin ja alasektoreihin.

Suunnitelman tavoitteena on kohdentaa valvontaa ja resursseja sinne, missä riskejä on tunnistettu, ilman että koko sektorille asetetaan uusia yleisiä velvoitteita. Käytännön toimina ministeriö esittää muun muassa kohdennettua koulutusta, viranomaisten välisen tiedonvaihdon parantamista sekä rekisteritietojen ajantasaisuuden kehittämistä.

Viranomaiset pyrkivät vahvistamaan myös kansainvälistä yhteistyötä, jotta muualta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää kansallisessa valvonnassa. Lisäksi rahankeräystoimintaan on tarkoitus tarjota entistä tarkempaa neuvontaa ja tiedotusta läpinäkyvyyden lisäämiseksi.

Toimintasuunnitelman toteutusta seuraa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen viranomaisyhteistyöryhmän alatyöryhmä. Työryhmä raportoi toimenpiteiden etenemisestä kaksi kertaa vuodessa. Valmisteluun on osallistunut useita eri viranomaisorganisaatioita ja valvontaviranomaisia.